Älä ole niin ankara itsellesi. Muutos vie aikaa.

Mistä johtuu, että kohtelemme itseämme monesti paljon huonommin kuin ympärillämme olevia ihmisiä? (Ainakin itse herään välillä toteuttavani tätä tapaa.) Syytämme itseämme virheistä ja epäonnistumisista (Check!). Parjaamme itseämme suklaalevystä ja skipatusta jumppatunnista. Inhoamme itseämme, kun korotamme ääntä lapsemme kuullen (Check!). Irvistämme, kun katsomme peiliin ja mietimme, mistä tuokin makkara on tuohon ilmestynyt.

Emme katso, kohtele tai tsemppaa itseämme samalla tavalla, kuin parasta ystäväämme. Kuitenkin se kuinka itseämme kohtelemme, heijastuu suoraan omaan elämäämme ja läheisiimme.

Meillä naisilla suurin ongelma on se, että emme aina muista/tiedosta/ymmärrä ansaitsevamme parasta. Naisen keho on se joka huomioidaan sitten viimeisenä. Kun syöt huonosti kiireen vuoksi, et vielä ole sisäistänyt, että kehosi ansaitsee parempaa. Se ansaitsee parasta. Kun teet istumatyötä ja makaat illan sohvalla, et ole vielä sisäistänyt, että kehosi ansaitsee liikuntaa. Kun teet rättiväsyneenä illalla ylitöitä tietokoneella kuudetta viikkoa putkeen, et ole vielä sisäistänyt, että kehosi ansaitsee lepoa. Ihanaa ravintoa, sopivasti liikuntaa ja riittävästi lepoa.

Elämässäsi tulee vastaan hankalia tilanteita, joissa sinun on venyttävä, mutta koko elämäsi ei ole tehty venymistä varten. Voit aloittaa muutoksen arvostamalla itseäsi.

Älä rankaise itseäsi, et ole ansainnut sitä. 

Kun havittelet elämässäsi muutosta, tulee väkisinkin vastaan hetkiä jolloin paluu vanhoihin tottumuksiin on lähellä. Vaikka olet jo kokenut muutoksen tuoman ilon ja hyvän olon, voi repsahduksia tapahtua. Se on täysin normaalia ja tapahtuu meille kaikille. Erityisesti silloin kun sudenkuoppa tulee vastaan. Sudenkuopalla tarkoitan hankalaa tilannetta elämässä; miehen reissutyö, murtunut jalka, sairastelukierre perheessä, pitkät työpäivät, kylmä ja pimeä talvi jne.

Tunnistatko omat sudenkuopat?

Omien sudenkuoppien tunnistaminen on tärkeää, jotta voit ennaltaehkäistä mahdollisia repsahduksia. Tunnistamisen jälkeen voit alkaa miettiä keinoja, joilla kuopan voisi kiertää. Kun miehen reissutyö alkaa olla lähellä, voit valmistautua tähän tekemällä valmiita ruoka-annoksia pakastimeen. Näin perheen ruokahuolto ei vaadi sinulta arjessa liikaa aikaa. Murtuneen jalan kohdalla voit miettiä, miksi liikkumattomuus aiheuttaa yletöntä napostelua? Korvaatko sillä liikunnan tuoman nautinnon? Voisiko nautintoa hakea joistain muusta kuin napostelusta? Onko sellaisia toimintoja, joista pidät, jotka eivät vaadi jalkoja? Näitä asioita on hyvä pohtia etukäteen, jotta osaisit kohdella itseäsi tilanteeseen nähden parhaalla mahdollisella tavalla.

Muutosprosessi on pitkä

Mille tahansa muutokselle elämässä täytyy antaa aikaa. ”Roomaakaan ei rakennettu yhdessä yössä”-kuuluu vanha, kulunut, mutta osuva sanonta. Ei tasapainoista, terveyttä edistävää ja onnellista arkeakaan rakenneta yhdessä yössä. Eikä edes yhdessä vuodessa. Elämäntapojen ja oman elämän muuttaminen ovat monimutkaisia ja laajoja kokonaisuuksia, jotka onnistuvat parhaiten silloin, kun niissä ei kiirehditä eikä itseä motivoida pelolla. Painotan taas, älä rankaise itseäsi.

Muutosta edeltävää aikaa kutsutaan esiharkintavaiheeksi. Esiharkintavaihe on siitä onnellista aikaa, että et vielä ymmärrä haluavasi tai tarvitsevasi muutosta. Toisaalta se voi olla kamalaa aikaa. Saatat voida huonosti, mutta et vielä ymmärrä, että voit itse tehdä asialle jotain.

Esiharkintavaiheen jälkeen tulee harkintavaihe, jolloin ymmärrät tarvitsevasi muutosta ja huomaat ongelman elämässäsi. Ongelmat voivat olla esimerkiksi ravintotottumuksissa, liikuntatottumuksissa, unirytmissä, henkisessä jaksamisessa, sosiaalisissa suhteissa tai vaikka työelämässä. Tässä vaiheessa on tärkeää, että tiedostat ongelman, mutta et jumahda siihen. Tässä vaiheessa on myös tärkeää oppia rakastamaan itseään ja tunnistaa omat arvonsa. Motivaatiosi on heräilemässä, mutta aina välillä se menee piiloon. Tämä on ihan normaalia. 🙂

Valmistautumisvaiheessa huomaat motivaatiosi heränneen. Tunnet ohjautuvasi sisältä ja olet tehnyt päätöksen halusta parempaan. Tässä vaiheessa on tärkeää tarkastella, mitä oikein muutokselta haet? Tehdä toimintasuunnitelma. Ilman toimintasuunnitelmaa on vaikeaa toimia oikeaan suuntaan. Samoin on tärkeää tarkastella omaa elämää kokonaisuutena. Mitkä ovat voimavarani suhteessa muutokseen? Mikä on näkemykseni muutoksesta? Mikä minua motivoi? Mitä taitoja tarvitsen muutosta varten? Missä olen hyvä? Mitä hyvää elämässäni jo on?

Toimintavaiheessa toimit jo muutoksen suuntaisesti.  Viet hyviä käytänteitä arkeesi ja koet onnistumisia. Hyvä, koska onnistumisista saat luonnollista kannustusta muutokselle. Tässä vaiheessa on normaalia repsahtaa vanhoihin tapoihin. Älä syyttele itseäsi repsahduksista, vaan jatka eteenpäin. Varmista, että ympäristösi tukee sinua muutoksessa. Muistuta itseäsi miksi kaipaat muutosta? Mitä hyvää se tuo elämääsi? Toimintavaiheessa on hyvä ymmärtää, että kaikkia muutoksia ei voi viedä kerrallaan läpi. Keskity niihin asioihin, joilla on suurin vaikutus. Älä jää jumiin yksityiskohtiin. Tämä vaihe voi viedä vuosia, joten ole kärsivällinen. <3

Ylläpitovaihe on muutosprosessin viimeinen vaihe, ja tarkoittaa samaa kuin sinun loppuelämäsi. Viimeistään tässä vaiheessa muutosten pitäisi olla osa sinun elämääsi, niin että sinun ei tarvitse miettiä niitä jatkuvasti. Tavat ja tottumukset ovat osa sinua ja sinun elämääsi.  Hyvään tasapainoiseen elämään kuuluu se, että sinun ei tarvitse kieltää itseltäsi nautintoja tai kohdella itseäsi huonosti epäonnistumisten vuoksi. Ne ovat osa hyvää elämää.

Ei kenenkään elämä mene niin kuin Strömsössä. Se on täynnä ylä- ja alamäkiä. Tärkeintä on, että kohtelet itseäsi hyvin. Siitä kiittävät läheisesi, työpaikkasi ja erityisesti sinä itse.

Onnellista arkea ja kärsivällisyyttä muutoksiin.

Lotta Lahti <3

Oodi aamupalalle – aamupala on aivojesi moottori ja henkisen hyvinvointisi suojelusenkeli

Kirjoitin aikaisemmin Oodin kaurapuurolle. Nyt on aika kirjoittaa aamupalan puolesta. Aamupala ansaitsee mielestäni manifestin, onhan se jokaisen päiväsi aloitusateria. Startti, joka määrittää kuinka päiväsi alkaa.

Aamupala on tärkeä. Maistuu se sinulle tai ei. Nyt kerron miksi ja autan sinua jaksamaan paremmin ja hallitsemaan stressiäsi sekä painoasi. Lue ja inspiroidu aamupalasta!

Miksi syödä fiksu aamupala?

Itse olen aina syönyt aamupalan vaihtelevalla menestyksellä. Hitaina aamuina on ihana nauttia ruokailusta rauhassa, kun ei tarvitse syödä ihan heti herätyksen jälkeen. Oma kehoni tarvitsee aikaa herätäkseen ennen aamupuuroa. Toisille (kuten rakkaalle aviomiehelleni) tämä ilmiö ei ole tuttu. Heidän kehonsa toimii eri tavalla, ja heti aamuisin herätyksen jälkeen on nälkä.

Hyvä aamupala auttaa sinua selviytymään aamupäivän haasteista. Olivat haasteina sitten kipeät lapset, tiukka bisnespalaveri tai lopputentti. (Tai kaikkea tätä samana aamuna, huhhuh) Aamupala toimii aivojesi moottorina ja henkisen hyvinvointisi suojelusenkelinä. Sillä on siis muutakin merkitystä kuin fyysinen jaksaminen, painonhallinta tai mieliteot. Aamupala on osa sinun arkesi kokonaisuutta. Osa sitä positiivisen arjen palapeliä, joka tekee sinun elämästäsi laadukasta ja mielekästä.

Aamupala vaikuttaa siihen, kuinka koko päiväsi alkaa. Kysyn siis seuraavaa. Haluatko aloittaa päiväsi tukkimalla suolistosi sokerisilla mysleillä tai rasvaisella pekonilla ja vaalealla höttöpatongilla? Jolloin vatsasi turpoaa kuin ilmapallo ja pidätät pierua työpaikan hississä. Tai skippaamalla aamupalan ja kituuttamalla itseäsi nälässä iltapäivään saakka? Jolloin kiukuttelet, kun asiat eivät mene töissä tai koulussa niin kuin olit suunnitellut. Luultavasti et halua näitä kahta. Vältetään siis nälästä johtuvaa kiukuttelua ja rasvasta ja hiivasta johtuvia ilmavaivoja. 🙂

Pekonit ja sokerimyslit ovat niitä sattumia, joita syödään harvoin jos enää silloinkaan. Nälkä taas ei kaunista ketään, se saa sinut tekemään huonoja ratkaisuja ja horjuttaa sisäisiä vahvuuksiasi. Kun kehosi tottuu ravitsevaan, terveelliseen aamiaiseen, se ei enää halua muroja, pekonia tai sokerijugurttia. Eikä nälkää.

Mikä on fiksu aamupala?

Kun totutat kehosi hyvään, se alkaa vaatimaan sinulta hyvää kohtelua myös jatkossa. Itselle tämä tarkoittaa pääsääntöisesti kattilassa keitettyä aamupuuroa (jos siis en ole nukkunut pommiin!) esimerkiksi marjoilla, omatekemällä hillolla, hedelmillä, siemenillä, pähkinöillä tai pähkinävoilla, taateleilla, vaahterasiirapilla, raakakaakaonibseillä, kookosöljyllä, kookoslastuilla. Eli käytännössä puuroa ”hörseillä”.

Sinulle se voi tarkoittaa vaikka kasvisomelettia tai marjasmoothieta ja täysjyväruisleipää. Hyviä valintoja kaikki, mutta itse liputan arkena puuron puolesta. Se on hellä herkkävatsaiselle eikä kuluta kukkaroani. Hyviin aamuihin kuuluu myös vesi. Juo siis vettä, sitä ihan tavallista hanavettä ja mieluusti muutama lasillinen!

Kiireinen nauttii siis esimerkiksi edellisenä iltana jääkaappiin tehdyn raakapuuron, täysjyväruisleivän tai smoothien. Aikaisin heräävä, aamupalalle aikaa varaava ehtii nauttia omeletin tai kattilapuuron hörseillä. Jokaiselle löytyy oma vaihtoehto, jota säädetään omien mieltymysten ja mahdollisten ruokarajoitteiden mukaan.

Entä jos aamupala ei maistu?

Kaikille ruoka ei maistu heti herätyksen jälkeen. Se on ihan ok. On onneksi keinoja antaa keholle ravintoa, vaikka puuro ei menisi alas heti 7.00 aamulla.

Ennen oli normaalia, että en syönyt aamupalaa ja lounaan aikaan vatsa kurni jo kipeästi. Aamut olivat silloin erilaisia. Vatsa oli tyhjä, olo vetelä. Aivot eivät toimineet täysillä, enkä jaksanut tehdä mitään ”ylimääräistä” tai ylittää itseäni saamissani tehtävissä. Vastoinkäymiset tuntuivat suuremmilta ja mieli harhaili missä sattuu. Hoidin toki hommani, mutta toiminnallinen kapasiteettini oli vajaa. Kuljin päivästä toiseen 70% panostuksella elämääni.

Lisäksi aamiaisen skippaaminen lisäsi selvästi minun kohdallani iltasyöpöttelyä. Niinä päivinä kun en syönyt aamupalaa iltaisin tuli napsittua mitä ikinä kaapeista löytyi ja kierre oli valmis. Kun illalla söin mitä sattuu, ei aamulla ruoka maistunut. Ja sama jatkui päivästä toiseen. Vatsaani koski usein, olin turvoksissa ja suolistoni oli kauhuissaan.

Nyt asiat ovat hieman toisin. Aamuina jolloin on joko niin kiire, että en ehdi syömän aamupalaa tai en vain saa sitä syödyksi, yritän syödä jotain pientä edes. Viime vuosina tämä on kohdallani tarkoittanut blenderissä pyöräytettyä smoothieta.

Smoothie on yksi hyvä keino saada kehoosi heti aamusta virtaa, kuituja ja vitamiineja. Eikä sen tekemiseen mene kuin pari minuuttia. Lisäksi voit ottaa smoothien mukaan ja hörppiä sen esimerkiksi työmatkalla tai työpaikalla.

Eli vaikka aamupala ei maistuisi tai nukkuisit pommiin, tee edes jokin pieni teko kehosi hyväksi aamuisin. Takaan, että kiität itseäsi. Smoothien ei tarvitse olla monimutkainen. Kun totut näihin herkkupirtelöihin, kynnys niiden tekoon madaltuu ja alat ostamaan kaupasta automaattisesti raaka-aineita, joita voit smoothieen heittää. Vain taivas on rajana. Tai jos smoothie tuntuu hankalalta syö edes banaani ja vähän pähkinöitä. Ei terveellisyyden tarvitse olla työlästä! 🙂

Syö (tai juo) aamupala ja elä elämääsi 100% sitoumuksella.

Haluatko sinä siis edelleen elää elämääsi päivästä toiseen 70% kapasiteetilla? Syöden huonon aamupalan tai jättämällä sen välistä. Ajattele miten tämä vaikuttaa työkykyysi, luovuuteesi tai uusien asioiden omaksumiseen.

Mieti millaista olisikaan elää sata prosenttisesti omaa elämäänsä? Saisitko silloin enemmän aikaan? Onnistuisitko silloin tekemään niitä asioita, joista unelmoit? Jaksaisitko silloin paremmin töissä ja harrastuksissa? Voi olla. Ja kuvittele, jos muutos parempaan lähtisikin niin pienestä asiasta, kuin terveellisestä aamupalasta ja sen tuomasta ihanasta asenteesta?

Kun syöt vatsaasi, suolistoasi ja aivojasi hellivän aamupalan, onnistut päivän tehtävissäsi todennäköisemmin. Mieltäsi eivät häiritse fyysiset rajoitteet, kuten nälkä tai ilmavaivat. Tällöin koet enemmän onnistumisen kokemuksia. Kun koet enemmän onnistumisen kokemuksia, itsevarmuutesi kasvaa. Kun koet itsesi itsevarmemmaksi, stressitasosi laskevat. Eikö ole huikeaa! Hyvästä aamupalasta syntyy koko elämääsi vaikuttava positiivinen kierre.

Onko siis enää syytä aliarvioida aamupalan tärkeyttä? Nauti aamupalasta, nauti elämästä!

Helppo smoothieresepti

Valmistusaika 5 min

Annokset 1-2

1 banaani

1 avokado

1 pieni puntti tuoretta minttua

1 mango (tai pakastemangoa)

1-2 dl vettä

Surauta blenderissä tai sauvasekoittimella sileäksi, kaada mukiin tai mukaan otettavaan purkkiin. Juo ja nauti. Onnittelut, nyt olet valmis kohtaamaan päivän haasteet!

// Lotta Lahti

Elämäntapamuutos on muutakin kuin laihdutuskuuri

Millaista elämää sinä haluat elää?

Elämäntapamuutoksesta tulee herkästi mieleen painonpudotus ja dieetti. Kevään korvilla kaikki lehdet pullistelevat laihdutusohjeita, kiinteytystreenejä, detox-kuureja sekä kuvia täydellisistä vartaloista. Kesäksi kuntoon- kampanjat pyörittävät miljoonabisnestä. Lisää liikuntaa ja terveellisempää ruokaa = hoikempi vartalo = onnellisempi sinä?

Voisiko elämäntapamuutos olla muutakin kuin kesäksi kuntoon-projekti? Voisiko se olla muutosta parempaan kokonaisvaltaisesti? Muutosta kohti kestävää hyvinvointia.

Kevät on siitä ihanaa aikaa, että täällä Suomessa lisääntynyt valo antaa meille energiaa pohtia omaa elämäämme ja hyvinvointiamme. Kevät on oikeastaan siis aika hyvää aikaa alkaa pohtia myös mahdollista elämäntapamuutosta.

Mistä lähteä liikkeelle?

Elämäntapamuutoksen kulmakivet ovat : sisäinen motivaatio, omien arvojen mukaan toimiminen, ajanhallinta, kehotietoisuus, onnellisuus, ravinto- ja liikuntatottumukset.

Lähtökohtaisesti tärkeintä elämäntapojen muuttamisessa on pohtia omaa motiiviaan siihen. Ilman omaa sisäistä motivaatiota elämäntapojen muuttaminen tuntuu raskaalta, työläältä ja jää usein kesken. Jotta sinun olisi mahdollista päästä pysyviin lopputuloksiin ja nauttia muutoksesta, on halu muutokseen tultava sinulta itseltäsi.

Sisäinen motivaatio on parhaimmillaan vapaaehtoisuutta sekä kyvykkyyttä. Vapaaehtoisuudella tarkoitetaan vapaaehtoista osallistumista johonkin asiaan. Se ei ole vapautta, vaan vapaaehtoisuus tarvitsee parikseen polttoaineen, jolla asia aloitetaan. Kyvykkyydellä tarkoitetaan taas sitä, että olet siinä asiassa hyvä mitä teet. Eli siis, kun teet jotain vapaaehtoisesti ja koet olevasi siinä hyvä jatkat valitsemallasi tiellä todennäköisemmin kuin tilanteessa, jossa valmentaja tai lääkäri on määrännyt sinut tietylle polulle, josta et nauti. Uskokaa tai älkää, elämäntapamuutos voi olla, tai sen pitää olla ennemmin nautinto kuin pakkopulla.

Tämän vuoksi on tärkeää, että itse siis haluat sitä.

Toinen tärkeä asia on, että huomioit missä elämäntilanteessa ja millä aikataululla elämäntapamuutosta havittelet. Suurin este, jonka voit itsellesi asettaa, on kasata liikaa paineita elämäntapamuutoksesta tai elämästä yleensä.

Elämäntapamuutos voi olla monen vuoden hanke, joka maksaa itsensä takaisin. Onnistuessaan se kasvattaa itsetuntoasi ja elämäniloasi, parantaa ihmissuhteitasi ja sitoutumista työhön, lisää liikunnan iloasi ja parantaa roppakaupalla hyvinvointiasi. Hieman eri tavalla kuin laihduttamalla viisi kiloa. Ja koska elämäntapamuutos ei tapahdu yhdessä yössä, tulet samalla harjoittaneeksi myös kärsivällisyyttäsi.

Älä laihduta, tunne arvosi ja kehosi. 

Suuri osa meistä naisista kuluttaa miltei koko elämänsä jollakin dieetillä. Itse käytin kymmenen vuotta elämästäni jatkuvaan painon tarkkailuun ja laihduttamiseen. En ollut missään vaiheessa tyytyväinen itseeni. Ensimmäisen lapseni syntymän jälkeen laihdutus sai loppua ja erilainen elämä alkaa.

Laihduttaminen ja painon kontrollointi eivät voi olla hyvän elämän tae. Siis jatkuva sellainen. Elämäsi on jotain paljon enemmän kuin laihdutusprojekti!

Painon pudottaminen voi liittyä elämäntapamuutokseen hyvinkin keskeisellä tavalla, mutta itse en suosittele laittamaan sitä ainoaksi tavoitteeksi. Kun olet sisäisesti motivoitunut (siis ylipäätään elämään), ymmärrät terveellisen ruokavalion perusteet ja löydät itsellesi liikunnan ilon, pääset tilaan, jolloin sinun ei tarvitse miettiä laihduttamista. Kyllä, tämä vaihe vie aikaa, mutta on sen arvoista.

Paino saattaa pudota itsestään siinä samalla, kun sinä muutut onnellisemmaksi. Ja tämä onnellisuus ei siis johdu vaakalukemasta, vaan hyvästä olosta, joka kumpuaa sisältä päin.

Omat arvot ohjaavat toimintaasi. Jos ohjaudut sisäisesti omien arvojesi mukaisesti, on ajanhallintakin helpompaa. Sinusta tuntuu siltä, että teet ajallasi sinulle mielekkäitä asioita. Omaa elämää onkin hyvä peilata omiin arvoihin. Tukevatko nämä kaksi toisiaan vai eivät?

Oman kehon tunteminen edistää elämäntapamuutoksen onnistumista. Kun maltat kuunnella mitä kehollasi on sanottavana, muutut viisaammaksi ja alat tunnistaa omat tarpeesi. Kehon ravitseminen ja helliminen edesauttavat kehon kuuntelun taitoa. Kun kehosi voi hyvin, siis oikeasti voi hyvin, mielesi voi paremmin.

Kuinka voin oikeasti onnistua?

Onnistumismahdollisuutesi kasvavat huomattavasti, kun muistat nämä kuusi asiaa.

  1. Älä laihduta
  2. Kuuntele omaa kehoasi
  3. Älä vertaa itseäsi muihin negatiivisella tavalla
  4. Anna muutokselle aikaa
  5. Tunne itsesi ja toimi omien arvojesi mukaan
  6. Pyydä apua ja tukea tarvittaessa, aina ei tarvitse onnistua yksin

Kauniin elämän koulu goes LadyLine

Elämäntapamuutos - Hyvinvointivalmennus

Elämäntapamuutos ei tarkoita itsensä rankaisemista suklaapatukasta tai hampaat irvessä vääntäytymistä lenkkipoluille. Se tarkoittaa liikunnasta nauttimista, sisäisen motivaation löytymistä, henkisen hyvinvoinnin korostamista sekä ravitsevaa, mutta herkullista ruokavaliota.

Muista! Vain sinä voit tehdä muutoksen ja vain sinä voit nauttia omasta elämästäsi. Nosta siis elämänlaatusi rimaa ja päätä aloittaa tänään. Minä olen mukanasi!

Ilmoittaudu mukaan 3.5. starttaavalle Pysyvän elämäntapamuutoksen luentosarjalle! Elämäntapamuutoksessa mukana LadyLine Seinäjoki ja Kauniin elämän koulu. Tiedossa hyvää fiilistä, oivalluksia, ihmettelyä ja uusia näkökulmia elämäntapamuutokseen!

Linkki ilmoittautumiseen alla. Ole nopea, ennakkoon ilmoittautujat saavat 30 % alennuksen, jahuu!

Elämäntapamuutoksessasi mukana!

// Lotta Lahti

Pysyvä elämäntapamuutos – Hyvinvointiluennot

Mitä tehdä kun mieliteot iskevät?

Hirmuinen makeannälkä iskee iltapäivällä. Pakottava tarve napostella jotain pikkusuolaista sohvalla. Pakko saada jotain sokerista tai suolaista tai rasvaista.. karkkia, suklaata, leivonnaisia, sipsejä, pasteijoita.

Eli mitä voit tehdä kun kehosi ja mielesi huutavat herkkuja?

Jokaisella meillä on hetkiä, jolloin tekee mieli jotain hyvää. Mitä tämä hyvä tarkoittaakin, se on jokaisen oma asia. Mutta yhteinen kiperä kysymys kaikille on; Miten selviämme arjen myllerryksestä ilman lohtupuputtamista tai jatkuvaa mieliteoille antautumista?

Vastaukseni on, älä kiellä itseltäsi mielitekoja. Tämä voi kuulostaa hurjalta, mutta itse uskon, että heti jos kiellät itseltäsi jotain, se alkaa hallita ajatuksiasi ja sitä kautta myös elämääsi. Kohta koko elämäsi on vain taistelua sipsikarkkiarmeijaa vastaan ja se valitettavasti voittaa aina. Ja sinä päädyt rankaisemaan itseäsi epäonnistumisesta.

Vältetään siis sitä kierrettä.

Käännä huomiosi muualle

Parempi vaihtoehto on kääntää oma katseesi johonkin muuhun, kuin sipsikarkkiarmeijaan ja antaa heidän sotia ihan rauhassa omaa taisteluaan. Pikku hiljaa alkaa opetella tyydyttämään mieliteot joillakin vaihtoehtoisilla ruoka-aineilla tai vaikka unella ja säännöllisellä arjella. Monesti siis haluamme syödä huonosti, koska olemme nukkuneet huonosti.

Kun alat elämässäsi syömään puhdasta ruokaa, mieliteot alkavat vähentyä. Kehosi ei enää kaipaa samalla tavalla lisäaineilla, sokerilla ja aromivahventeilla buustattua ruokaa. Se alkaa tunnistamaan aidot maut ja mieliteot muuttuvat.

Puhdas ruoka Hyvinvointivalmennus

Vaikka söisit puhtaasti, nukkuisit hyvin, tekisit mielekästä työtä ja olisit onnellisessa parisuhteessa, voivat mieliteot silti yllättää. Ne eivät vaan enää ole katastrofi, joten olet oikeastaan huomaamattasi voittanut herkkuarmeijan muuttamalla omaa elämääsi. Ennen tasapainoa, kokeile näitä keinoja.

Ennaltaehkäise mielitekojen syntymistä!
  1. Nuku riittävästi
  2. Älä osta ruokakaappiin herkkuja
  3. Syö riittävästi oikeaa terveellistä ja monipuolista ruokaa ja juo vettä
  4. Pidä aina terveellinen välipala mukana
  5. Tarkista, että elämässäsi on riittävästi sinulle mielekkäitä virikkeitä
  6. Tarkista tunnesyömisen loukut
  7. Pidä omassa ruokakaapissasi ”salaisia ainesosia” mielitekojen varalta
  8. Opeta myös lapsillesi terveelliset elämäntavat, jotta heidän ei tarvitsisi käydä samaa taistelua aikuisena kuin sinun

Mitä ne salaiset ainesosat siis ovat? No kerron teille. Ne ovat sellaisia ruoka-aineita, joilla huijaat kehoasi ja mieltäsi mielitekojen yli. Ruoka-aineita, jotka siis toimivat samalla tavalla kuin sipsit ja karkit, mutta ovatkin oikeastaan aika terveellisiä.

Omat tämänhetkiset suosikkini

  1. Tuoreet taatelit ja 100%maapähkinävoi. Näillä saan taltutettua makeannälän helposti ja aika luonnollisin keinoin. Muutama taateli, kivet pois ja teelusikallinen maapähkinävoita taatelin sisään. Nautinto on valmis. Taateleiden sokeri ja maapähkinävoin täyteläisyys ja rasvaisuus huijaavat kehoasi ja mieltäsi. Luulet, että olet saanut rasvaisen ja sokerisen leivonnaisen, eivätkä irtokarkit käy enää mielessäkään.
  2. Lehtikaalisipsit tai merileväsipsit. Merileväsipsejä saa nykyään hyvin varustelluista kaupoista, mutta lehtikaalisipsit täytynee valmistaa itse. Ja ah, ne ovat ihania. Rapeita, vähän suolaisia ja erittäin tyydyttäviä. Molemmat on helppo valmistaa itse uunissa. Tsekkaa vaikka resepti googlesta. Trust me! Sipsihimo on mennyttä.

Onko teillä keinoja vastata mielitekoihin? Vai oletteko jo ”aidan toisella puolella” jossa mielitekoja ei enää ole?

// Lotta Lahti

Millaista on hyvä arki?

Suuria tunteita, matkustelua, elämyksiä, seikkailuja, romansseja. Kuvauksia elokuvien kohokohdista. Ruoanlaittoa, siivousta, työntekoa, lasten kanssa oloa, sairastelua, nukkumista. Kuvauksia minun elämästäni. ”Olisipa minunkin elämä noin mielenkiintoista” kuulen huokaavani, kun katson Woody Allenin romanttista komediaa ja nyyhkin räkää hihaani.

Tai ehkä ei sittenkään. Jokaisen meidän elämä koostuu pääosin arjesta. Arki kattaa viikostamme noin viisi päivää, eli noin 70 %. Arki on meille siis enemmän sitä todellista elämää kuin juhlat tai viikonloput (näiden merkitystä väheksymättä). Arki määrittää pitkälle millaista elämämme on. Tämän vuoksi on tärkeää, että arki on hyvää. Kun arki on hyvää, on elämä hyvää.

Hyvällä arjella en tarkoita aikaisempaa kuvausta elokuvien kohokohdista. Ei kai tavallinen hyvä arki sitä ole. (ainakaan minun ei!) Jos elämän odotusarvot ovat kovinkin korkealla, voi tavallinen arki tuntua jopa tylsältä. Ihanteet hyvään arkeen on silloin monesti haettu mediasta. Jos elämän halutaan sykähdyttävän joka hetki, mietitään mikä on vikana, kun se ei sitä tee.

Kun sinulla on todellisesti hyvä olla, ei sinun tarvitse enää juosta mielihyvästä toiseen. Jos aina mietit, että ”sitten kun” minulla on sitä tai olen tehnyt tuon, elämäni on hyvää, elämäsi ei koskaan tule olemaan hyvää. Aina tulee uusia ”sitten kun” -aiheita.

Pohdinkin voisiko tasainen elämä olla hyvää? Löytyisikö ihan tavallisesta elämästä, joka päivä, ne hyvän arjen avaimet?

Mistä arki sitten koostuu?

Arki koostuu monesti työn, perheen, ystävien, harrastusten, ruokailun ja levon palapelistä. Nämä ovat asioita, jotka suurimmalla osalla meistä toistuvat viikoittain, jopa päivittäin. Arki voi olla eri ihmisillä hyvinkin erilaista, mutta silti me kaikki elämme arkea. Elämää, jossa herätään töihin, syödään aamupalaa, viedään lapset hoitoon tai kouluun, kastutaan vesisateessa, unohdetaan kotiavaimet sisälle, haetaan posti, siivotaan ja laitetaan ruokaa.

Elämää, jossa kevätaurinko saa hymyilemään, tekstiviesti poikaystävältä itkemään onnesta ja nukkuvan lapsen kantaminen sänkyyn sydämen pakahtumaan onnesta. Arki on siis täynnä… no arkea. Se on täynnä pieniä ihania asioita, kuin myös pieniä ärsyttäviä elementtejä. Arki ei ole elokuvaa, eikä siitä saa kovin hyvää draamaa (tai sitten saa). Joka tapauksessa, arjen tulisi olla sitä elämän parasta aikaa.

Jotta arki olisi tasapainossa, on hyvä kiinnittää huomiota työhön, sosiaalisiin suhteisiin, harrastuksiin, ruokailuun eli ravintoon sekä lepoon, mutta ennen kaikkea myös omaan asennoitumiseen. Jos koet näiden asioiden olevan tasapainossa arkesi ja näin myös koko elämäsi on todennäköisesti hyvää ja laadukasta. Koet elämäsi merkitykselliseksi ja voit hyvin. Tällöin hyvän arjen ympärille on helppo lähteä suunnittelemaan erityisiä reissuja, elämyksiä ja seikkailuja. Kuten sanoin, hyvän arjen ympärille on hyvä rakentaa. Se on kuin kestävä talon perustus, jonka päälle arkkitehti voi alkaa hulluttelemaan erikoisia ja silmiinpistäviä rakennusratkaisuja.

Ennen kuin lähdet hakemaan hyvää elämää reissaamisesta, romansseista, suurista tunteista ja hauskoista tapahtumista pysähdy ja mieti millaista sinun hyvä arkesi on?

Nautitko työstäsi?

Työnteko on meille jokaiselle aikuiselle ihmiselle tärkeää (lapsille se on leikki ja rutiinit, nuorille se on koulu ja harrastukset). Suurinta vaikutusta arkeesi ei tee se mitä teet työksesi. Toiset nauttivat siivoamisesta, toiset asiakaspalvelusta. Työn tuoma tyytyväisyyden ja onnellisuuden määrä ei riipu ainoastaan työpaikasta, työn laadusta tai sen määrästä. Se on myös kiinni asenteista ja siitä, miten jokainen meistä suhtautuu omaan työhönsä. Työ itsessään ei tuo onnellisuutta, suhtautuminen siihen tuo.

Jos et tunne olevasi tyytyväinen työssäsi, mieti mistä se voisi johtua? Ovatko odotuksesi liian korkealla? Käytätkö työhösi liikaa aikaa ja voimavaroja? Riittääkö ammattitaitosi kyseiseen työhön vai onko intohimosi jossain muualla? Tunnetko, että haluaisit tehdä urallasi muutoksia? Onko työyhteisössäsi mielestäsi parannettavan varaa?

Jokainen työpäivä ei ole hyvä, mutta jokaisessa työpäivässä tulee olla jotain hyvää. Kunhan vain näet sen. Jos et näe, ovat muutokset ehkä paikallaan.

Sosiaaliset suhteet koskettavat jokaista päiväämme ja sinä kosketat jokaista sosiaalista suhdettasi

Sosiaalisiin suhteisiin luen kaikki työkavereista, ystäviin ja perheeseen. Olemme lähes jokainen joka päivä tekemisissä sosiaalisissa suhteissa. Sosiaaliset suhteet ovat myös ihmissuhteita, jotka ovat maailman monimutkaisin solmu.

”Onnellinen ihminen tekee muutkin onnelliseksi” Anne Frank

Ihmissuhteissa on paljon potentiaalia onnistua ja kasvaa myös itse ihmisenä. On hyvä muistaa, että samalla tavalla siinä on potentiaalia epäonnistua. Yksikään ihmissuhde ei ole sisäisen hyvän olon tai hyvän arjen perusta. Sisäinen hyvä olo ja hyvä arki ovat eniten sinusta itsestä kiinni. On niin paljon helpompi syyttää muita omasta pahasta olosta tai huonosta elämästä kuin itseään. Kuitenkaan kukaan muu ei voi tehdä asialle mitään. Vain sinä voit muuttaa omia odotuksiasi, ajatuksiasi ja käytöstäsi.

Sinä kärsit omasta huonosta arjesta. Kärsimyksesi heijastuu myös sosiaalisiin suhteisiisi, lapsiisi ja puolisoosi, mahdollisesti myös ystäviisi ja työyhteisöösi. Sinun kannattaa itse kohdata oma sisäinen maailmasi ja sen kipupisteet. Sinun on itse korjattava omat puutteesi ja löydettävä oma polkusi. Toivon sinun itse huolehtivan omasta kehostasi ja ymmärtävän miksi mielesi toimii niin kuin toimii. Ajallaan ja pikku hiljaa.

Tämä ajatus voi tuntua epäreilulta ja saada sinut vihaiseksi. Tämä johtuu siitä, että se on vaikeaa. On aina helpompi vaatia toista muuttumaan. Mutta se ei koskaan tuo kestävää ratkaisua sinun ongelmaasi.

Ravinto ja lepo

Kaksi merkittävää asiaa, joilla voit joko tehdä arjestasi ja elämästäsi parempaa tai jokapäiväistä taistelua ovat 1. se mitä suuhusi laitat ja 2. se, kuinka paljon annat itsellesi aikaa lepoon. Älä aliarvioi ravinnon ja levon merkitystä arjessasi. Kellään meillä ei pitäisi olla varaa syödä epäterveellisesti. Huono ravinto tekee sinusta väsyneen, huonovointisen ja pitkällä aikavälillä myös sairaan. Riittämätön lepo ja liika stressi aiheuttavat samat vammat. Väsymys, huonovointisuus ja sairastelu. Nämä eivät kuulu kenenkään hyvään arkeen.

Joskus on ok olla väsynyt. Joskus on ok(?), että vatsaan sattuu. Joskus on ok, että hartiat ovat jumissa. Mutta onko ok, että elämäsi on näitä kaikkia joka päivä? Turvotusta, ilmavaivoja, vatsanväänteitä, väsymystä, unettomuutta, mielialamuutoksia, riittämättömyyden tunnetta. Ei, se ei ole ok. Monesti on hyvä muuttaa omaa suhtautumistaan ja asennettaan. Mutta joskus on myös hyvä muuttaa omia elintapojaan.

Jos arkesi ei tunnu hyvältä, tarkista, että ravinto ja lepo ovat arjessasi kohdallaan. Hyvällä suunnittelulla ehdit myös arjessasi syömään terveellisesti ja suhteellisen säännöllisesti. Hyvällä suunnittelulla onnistut myös arkena palautumaan työstressistä, ettei aina tarvitse odottaa viikonloppua tai loma-aikaa. Panosta näihin kahteen, ja elämäsi tuntuu paljon paremmalta.

Arjen kiire

Kiireisessä arjessa perustelemme monia huonoja valintoja, sillä että meillä ei ollut aikaa. Elämä on välillä niin täynnä elämää, että sen hallinta tuntuu mahdottomalta. Monilla päivät voivat muuttua selviytymiskamppailuiksi ja aamulla herätessään odottaa jo iltaa. Se on välillä ihan fine.

Arjen kiireen kesyttämisessä puhutaan monesti arjenhallinnasta tai elämänhallinnasta. Tämä hallinta tarkoittaa sitä, että sinulla on suurimman osan ajasta sellainen olo, että tiedät mitä teet ja jaksat myös tehdä sen. Muistat välillä jopa nauttia arjestasi. Jos arjenhallinta tuntuu vaikealta voi sitä onneksi harjoitella. Harjoittelu lähtee aina pysähtymisestä ja oman elämän tarkastelusta.

Kun seuraavan kerran olet yksin. Istu alas. Anna hiljaisuuden täyttää sinut ja mieti, mitä oikein tunnet? Mitä elämäsi on? Tunnetko ahdistusta, pelkoa ja pakokauhua vai rauhallisuutta, tyyneyttä ja onnellisuutta? Arjen kiireessä on tärkeää joskus painaa stop-nappia. Miettiä miksi minulla on näin kiire koko ajan? Tai miksi elämä tuntuu kaaokselta?

Miksi minulla ei ole aikaa syödä hyvin, liikkua ja nukkua? Miksi minulla ei ole aikaa itselleni? Milloin arjestani tuli selviytymiskamppailua? Haenko tyydytystä vääristä paikoista? Haenko tyydytystä arkeeni ulkopuolelta? Tulenko onnelliseksi, jos juoksen mielihyvästä toiseen? Kaikki ulkopuolinen on nimittäin katoavaista ja väliaikaista. Elämäsi menee koko ajan eteenpäin ja ainoa asia joka pysyy, olet sinä itse. Tämän vuoksi kannattaa tarkkaan miettiä mikä vaikuttaa hyvään arkeesi eniten. Ehkä se ei sittenkään ole työ, parisuhde eikä harrastus, vaan lopulta sinä itse.

Ja mikä tärkeintä, hyvä arki ei ole suorittamista, se on ennen kaikkea armollisuutta. Kaikkea ei tarvitse ehtiä tekemään, ei tarvitse olla supermutsi, tehopakkaus töissä ja auringonvalo harrastuksissa. Riittää, että olet riittävän hyvä, ainakin välillä. Näin vältät uupumista ja ylilyöntejä, jotka ovat nykyään se suurin vitsaus elämässä, jossa kaikki on mahdollista.

Hyvän arjen muistilista

  1. Oma asenne
  2. Työ, josta juuri sinä nautit
  3. Toimivat sosiaaliset suhteet
  4. Ravinto ja lepo
  5. Vapaa-aika, jota et suorita!

Onnellista arkea kaikille!

Lotta Lahti <3

Sisäiset vahvuutesi toimivat puskurina elämäsi vastoinkäymisille

Kuvittele tavallinen arkipäiväsi. Heräät aamulla hieman väsyneenä ja lähdet keittämään kahvia. Huomaat, että sinulla on kiire ja pinnasi kiristyy. Lapset roikkuvat jaloissasi pyytäen aamupalaa. Yrität olla lempeän jämäkkä vastatessasi heidän tarpeisiinsa. Saat puettua päälle, juotua kahvisi ja raahauduttua autoon. Liikenteessä on taas ruuhkaa, joten verenpaineesi nousee hidastelevien autojen joukossa. Pääset töihin ja aloitat työpäiväsi. Kohtaat työpäivän aikana monia haasteita, joissa kaipaat ongelmanratkaisutaitoja ja kärsivällisyyttä. Esimiehesi antaa sinulle palautetta työstäsi, johon hän ei ollut aivan täysin tyytyväinen. Yrität ottaa kritiikin kehittävänä palautteena, mutta silti se tuntuu pahalta. Itseluottamuksesi saa kolauksen. Työpäivän jälkeen palaat kaupan kautta kotiin ja alat odottaa illan joogatuntia, jolloin pääset vihdoin rentoutumaan.

Kuulostaako tutulta? Jokaisen päiviin sisältyy haasteita ja epämiellyttäviä tilanteita. Niin isoja kuin pieniä. Jokainen kokee nämä vastoinkäymiset omalla tavallaan ja reagoi niihin yksilöllisesti. Stressinaiheuttajiin emme voi aina vaikuttaa, mutta siihen kuinka kestämme stressiä voimme vaikuttaa.

Sisäiset vahvuudet ovat elämäsi eväät

Mikä sitten auttaa meitä selviämään elämässä väistämättä vastaan tulevista vastoinkäymisistä? Sisäiset vahvuutesi. Ne toimivat samalla tavalla, kuin vaellukselle ottamasi eväsreppu. Et pärjäisi vaelluksesta ilman eväitä, et siis pärjää elämässä ilman sisäisiä vahvuuksiasi. Sisäiset vahvuudet ovat niitä, joilla pärjäät elämän kivikkoisella tiellä.

Kuinka usein olet tietoisesti miettinyt tai harjoittanut sisäisiä vahvuuksiasi? Jos kuulut enemmistöön, luultavasti harvoin tai et koskaan. Kuitenkin juuri sisäiset vahvuudet ovat niitä, jotka auttavat meitä menestymään elämässä! Niin vapaa-ajalla kuin työssä.

Toisin kuin luullaan sisäiset vahvuudet eivät ole vain synnynnäisiä ominaisuuksiamme vaan ne kasvavat sisällämme elämämme aikana, voimme jopa tietoisesti harjoittaa niitä. Vain kolmasosa sisäisistä vahvuuksista on synnynnäisiä, osa temperamenttiamme ja persoonallisuuttamme. Loput voimme itse kasvattaa. Loistava uutinen vai mitä?

Elämämme haasteet iskevät heikkouksiimme, vahvuudet taas auttavat meitä kohtaamaan haasteet.

Hyvinvointivalmennus - Henkinen valmennus - Sisäiset vahvuudet

 

Sisäisistä vahvuuksista kumpuaa kestävä hyvinvointi

Sisäiset vahvuudet ovat pysyviä ominaisuuksiamme. Niistä kumpuavat kestävä hyvinvointi sekä kyky toimia viisaasti ja tehokkaasti. Sisäisiä vahvuuksiamme ovat esimerkiksi joustavuus, kiitollisuus, päättäväisyys, itsetuntemus, sisäinen rauha, myötätunto itseä kohtaan, luovuus sekä innostus.

Sisäiset vahvuudet ovat onnellisen, rakkaudentäyteisen ja tyydyttävän elämän edellytys. Ne lievittävät epämiellyttäviä tunteitamme, kuten stressiä, ahdistuneisuutta, turhautuneisuutta, ärtyisyyttä, masennusta, pettymystä, yksinäisyyttä, syyllisyyttä, loukkaantuneisuutta sekä riittämättömyyden tunnetta.

Voit kehittää omia sisäisiä vahvuuksiasi omassa arjessasi. Joskus siihen saattaa tarvita apua ja ohjausta. Kuitenkin, jokaisella on oikeus sisäisistä vahvuuksista kumpuavaan kestävään hyvinvointiin. Aloita tänään, huomenna vastoinkäymiset tuntuvat jo pienemmiltä.

// Lotta Lahti

Älä valita, voit valita – Kohti positiivisempaa elämänasennetta!

Valitus on saanut Suomessa suosiota, jo niin paljon, että se inspiroi sketsihahmo Aina Inkeri Ankeisen valittamaan tiensä ihmisten sydämiin! On toki tervettä, että nauramme itsellemme! Mikäpä sen hauskempaa kun itseironia? Positiivisuus tietenkään ei tule kaikille ihmisille luonnostaan ja suhtaudumme elämässä asioihin eri tavalla. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että emme saisi kehittää itseämme. Jokaiselle meistä on annettu mahdollisuus vaikuttaa omaan elämäämme.

Olisiko elämänlaatumme parempi, jos tietoisesti harjoittelisimme positiivisuutta osana omaa arkea? Positiivinen asenne ja siitä syntyvä elämänlaadun paraneminen eivät synny hetkessä, mutta ensimmäinen askel vie aina kohti seuraavaa. Ihana Wellness ja Kauniin elämän koulu haluavat auttaa teidät alkuun. Haastamme teidät kaikki mukaan ottamaan ensimmäisen askeleen yhdessä kanssamme 1.4.2017 starttaavien Valitusvapaiden viikkojen merkeissä!

Suuntaa huomiosi positiivisuuteen

Valittamisella tässä viittaan siihen päivittäiseen marinaan, jossa meitä ottaa päähän niinkin tärkeät asiat kuin kylmä aamukahvi tai sateinen sää. Nämä ovat asioita, jotka eivät valittamalla parane. Elämässä tapahtuu myös vakavia asioita, joista täytyy saada puhua ja purkautua. Mutta nämä asiat usein tunnistaa arkimarmatuksen joukosta.

Positiivisuuteenkin liittyen pätee sääntö: ne asiat, joihin kiinnitämme huomiota, lisääntyvät ja kasvavat. Ne saavat lisää painoarvoa elämässämme. Jos siis valitsemme tien, jossa valitamme elämässä pienistä asioista, elämämme pyörii negatiivisten asioiden ympärillä. Tämä aiheuttaa sen, että meillä on koko ajan epämukava olo. Meistä tuntuu, kuin elämämme olisi huonoa ja epäoikeudenmukaista. Mitä jos muuttaisimme tottumuksiamme ja omaa suhtautumistamme asioihin?

Kun tietoisesti lopetamme turhasta valittamisen, vapautuu meille aikaa ajatella positiivisia ajatuksia. Meillä on aikaa puhua kaikista niistä elämän hyvistä asioista, jotka muuten jäisivät valituksen jalkoihin.

Positiivisuutta voi ja kannattaa harjoitella

Positiivisuus on luonnonvara, joka on meille kaikille täysin ilmaista ja sekin (kuten rakkaus) lisääntyy käytettäessä. Positiivisuus ei siis maksa mitään, mutta sen arvo hyvinvoinnin kannalta on merkittävä. Jos tietoisesti harjoittelemme positiivisempaa suhtautumista elämään, voi olla, että oivallamme jotain mullistavaa. Muutos lähtee vain meistä itsestämme. Ei naapurin Pirkosta ja siitä kuinka hän ei tervehtinyt postilaatikolla.

Vaikka evoluutio on muovannut ihmisen ajattelusta selviytymisen kannalta negatiivisiin asioihin keskittyvän olennon (kyllä, luolamiehetkin olivat jo Ankeisia), ei se enää kehittyneessä yhteiskunnassa ole merkityksellistä. Ennen oli tärkeämpää huomata hyökkäävä peto, kuin kaunis auringonlasku. Nykyään saamme kokemukseni mukaan nauttia auringonlaskusta ilman, että karhu tai susi yllättää meidät iltalenkillä. Meidän ei enää tarvitse selviytymisen vuoksi keskittyä kaikkeen negatiiviseen, kuten esi-isämme.

Mitä enemmän kiinnitämme huomiota näihin negatiivisiin asioihin, sen taitavammaksi tulemme ne huomaamaan. Onneksi tämä pätee myös positiivisiin asioihin. Kun tunnemme itsemme ja tapamme reagoida, on meidän helpompi muuttaa omia ajatusmallejamme.

Positiivisuus vie kohti onnellisuutta

Koska moni toivoo elämäänsä onnellisuutta ja tyytyväisyyttä, on viisasta huomata oman ajattelun merkitys näihin asioihin. Onnellisuutta ja tyytyväisyyttä ei kukaan muu voi sinulle antaa. Ei edes naapurin Pirkko tervehtimällä postilaatikolla. Ne syntyvät omasta suhtautumisestasi elämään.

Näinkin sen voisi sanoa. “Elämämme on sellainen miksi ajatuksemme sen tekevät.” – Marcus Aurelius

Yksi niistä harvoista asioista tässä maailmassa, joita voimme itse hallita, on oma asenteemme maailmaa kohtaan. Omaa asennetta pitää kuitenkin harjoittaa, jotta se toimisi eduksesi. Kiitollisuutta voi myös harjoittaa. Vaatii toki mielenlujuutta ajatella, että vastoinkäymisistä opimme ja viisastumme. Voimme itse joko antautua valittamiselle tai valita toisin.

Voimme siis omalta osalta valita haluammeko olla Aina Inkeri Ankeisia vai parhaita versioita itsestämme? Kumpi sinä haluat olla? Lähde mukaan Ihana Wellness -hyvinvointiyhteisön ja Kauniin elämän koulu-hyvinvointivalmennuksen järjestämään Valitusvapaat viikot- tempaukseen, jossa pääpaino on positiivisessa elämänasenteessa ja siihen liittyvissä arjen pienissä teoissa! Tempaus löytyy Facebookista nimellä Valitusvapaat viikot ja starttaa 1.4.2017. Liity iloiseen joukkoomme ja lataa ilmaiset itsetuntemus, kiitollisuus ja positiivisuus-harjoitukset täältä Valitusvapaat viikot – ladattavat harjoitukset – Ihana Wellness !

Älä valita, voit valita! 🙂

// Lotta Lahti

KANNAT SAMAA KEHOA KOKO ELÄMÄN – Opi kuuntelemaan sitä

Meillä jokaisella on vain yksi keho, jota kannamme mukanamme koko elämämme ajan. Kehomme on tärkein työkalumme. Ilman sitä, emme voi tehdä mitään. Emme kävellä, syödä, lukea, tehdä työtä, harrastaa, siis tehdä yksinkertaisesti mitään. Miksi sitten kohtelemme omaa autoamme paremmin kuin kehoamme?

Moni ei edes kiinnitä omaan kehoonsa huomiota. Toki, pohdimme usein sitä, miltä näytämme. Pesemme itsemme, harjaamme hiuksemme, meikkaamme ja puemme sopivat vaatteet yllemme. Kiinnitämme huomiota kehomme muotoihin. Jotkin meistä ovat tyytyväisiä, toiset eivät. Mutta kuinka monta kertaa päivässä kiinnität huomiota kehosi sisäiseen hyvinvointiin?

“Kun ruumis voi hyvin, niin sielukin voi hyvin” – Kleobulus

Mieli on viekas, keho viisas

Kehomme ja mielemme ovat kaksi toisistaan erottamatonta osaa. Keho reagoi mieleen ja mieli kehoon. Jos olet stressaantunut, hartioitasi kiristää ja päätäsi särkee. Saatat ottaa särkylääkkeen tai käydä hierojalla. Oireesi kuitenkin palaavat, jos et vaikuta stressitasoosi millään tavalla. Hiljalleen oireet voivat pahentua.

Mieli on viekas, kun taas keho on viisas. Keho ei yritä valehdella sinulle, mutta sen ääni jää usein mielen varjoon. Mieli huutaa kovaan ja saa usein tahtonsa läpi. Kehosi kertoo sinulle, että olet nälkäinen. Mieli kuitenkin puhuu päälle, että nyt on kiire, haukkaan vain tuon välipalapatukan ja skippaan lounaan. Kehon viesti jää siis huomioimatta. Keho kertoo sinulle, että olet väsynyt. Mieli vastaa tähän, että otetaan pari kuppia kahvia, sillä jaksaa. Ja taas jää kehon viesti kuulematta.

Keho voi tuntua itsestäänselvyydeltä, koska se toimii. Keho kestää suurtakin kaltoinkohtelua ja silti se pysyy toimintakykyisenä. Vaikka syöt vuosikymmeniä epäterveellisesti ja nukut huonosti, kehosi voi toimia. Alat tottua jatkuvaan huonoon oloon ja alat pitämään sitä normaalina olotilana. Keho kuitenkin kärsii, se alkaa väsymään ja rapistumaan.

Opi kuuntelemaan kehoasi – onnistu muutoksessa

Jos haluat oppia kuuntelemaan kehoasi, sinun on pidettävä kehostasi parempaa huolta. Sinun täytyy huoltaa sitä, aivan kuten autoasi. Se ei tapahdu itsestään ja sinun on nähtävä vaivaa. Se ei tapahdu vain kuuntelemalla hyvinvointiguruja tai lukemalla liikuntakirjoja. Sinun on itse haluttava muutosta ja tehtävä valinta.

Mietitkö miksi niin monet laihdutuskuurit ja elämäntaparemontit epäonnistuvat? Tässä syy. Emme kuuntele kehoamme. Kuuntelemme vain äänekästä mieltämme ja sen toiveita.

“Totuus terveellisestä ruuasta on sillä, jolla on varaa ostaa itselleen etusivun mainostila.” – Antti Heikkilä. Sama lause pätee totuuteen terveellisestä ja hyvästä elämästä.

sisäinen motivaatio parantaa mahdollisuuksiasi

Me, jotka työskentelemme ihmisten hyvinvoinnin edistämiseksi, emme voi auttaa ihmisiä pysyviin muutoksiin, jos he eivät ole siihen itse halukkaita. Voimme kuitenkin auttaa löytämään sen sisäisen motivaation, josta tämä halu kumpuaa.

Monet meistä tarvitsevat ohjausta, tietoa ja tukea, jotta osaisivat kohdella itseään paremmin. Mutta ensin on tultava halu muutokseen. Halua oppia kuuntelemaan omaa kehoa ja sen viestejä.

Harjoittelemalla, liikkumalla, toimimalla ja pysähtymällä opit kuuntelemaan kehoasi. Opit tuntemaan kehosi kyvyt, heikkoudet ja vahvuudet. Alat tunnistamaan, kuinka kehosi reagoi tilanteisiin ja mitkä ovat kehosi sietorajat. Alat huomaamaan jännitystiloja kehossasi ja opit purkamaan niitä. Opit rentoutumaan.

Kehosi tulee valppaammaksi ja se parantuu nopeammin, koska sinä autat sitä. Kehostasi tulee paras ystäväsi. Ystävä, joka kertoo sinulle aina totuuden.

Muista kuunnella kehosi ääntä.

// Lotta Lahti

Kiltin tytön syndrooma- teen sen, mitä minulta odotetaan.

He ovat kaikkialla; kauniit, terveet, rohkeat, menestyneet, urheilulliset ja lahjakkaat. On merkityksellistä olla hyvässä fyysisessä kunnossa sekä menestynyt koulussa tai työssä. Samalla somessa vilisee kuvavirtaa muiden ihmisten täydellisestä elämästä.

Itsensä kehittämisestä ja itsensä ylittämisestä on tullut enemmän sääntö kuin poikkeus. Samalla paineet kasvavat niin, että höyry suhisee korvista ja se tärkeä, henkinen hyvinvointi, kärsii.

Itsensä kehittäminen on terveellistä ja hyödyllistä sopivassa määrin. Liiallisella suorittamisella on kuitenkin vaaransa.

Mitä pärjääminen oikein tarkoittaa? 

En usko, että se tarkoittaa vain urheilussa mitaleita, koulussa kympin arvosanoja, täydellistä vartaloa tai työelämän hierarkiassa ylenemistä. Pidän arvossa myös mielenrauhaa, hyviä ihmissuhteita ja ylenpalttisen suorittamisen välttämistä. Jatkuva suorittaminen voi pitkässä juoksussa sairastuttaa ja romuttaa kaiken sillä saavutetun.

Toimettomuus, saamattomuus ja sohvalla jatkuvasti makaaminen eivät lisää kenenkään hyvinvointia. Kouluttaudu ja tee työtä! Näin tunnet myös olevasi tärkeä ja merkityksellinen. Silti, ainoastaan ulkopuolelta tulevien normien ja arvojen mukaan ei tarvitse lähteä kouluttautumaan, työllistymään tai harrastamaan. Vaikka äitisi on asianajaja, tarvitseeko sinun olla?

Tavoitteet elämässä antavat sinulle voimaa ja vauhtia. Ne tekevät sinusta tehokkaan, tuottavan sekä onnistuessasi tyytyväisen. Muista kuitenkin, että hyvä tavoite on aina sinun omasi. Se ei tarkoita itsekkyyttä, eikä sen tarvitse olla muilta pois, päinvastoin.

Mikä sinulle on merkityksellistä ja tarkoituksenmukaista?

Uskon, että ihmisten pitäisi saada keskittyä enemmän siihen, mitä he itse haluavat, kuin siihen mitä heiltä odotetaan. Tällä tavalla meistä ei tulisi vain elämämme suorittajia vaan enemminkin elämäämme rakastavia tuottavia yhteiskunnan jäseniä.

Omaa kutsumustaan et välttämättä löydä yhdessä yössä. Ennen sen löytymistä pitää kokeilla erilaisia töitä tai harrastaa erilaisia harrastuksia. Kuten sanoin, toimettomuus ei johda mihinkään. Tee töitä, matkustele, opiskele, esti oma juttusi! Harva meistä valmistuttuaan pääsee heti unelmatyöpaikkaansa. Ennen sitä, on tehtävä töitä, joita on tarjolla. Jokaisessa työpaikassa pääset käyttämään omia vahvuuksiasi, jos olet kekseliäs.

Mutta myös omia unelmiaan on lupa tavoitella! Omaa kutsumustaan kohti on lupa työskennellä! Osana sitä ihan normaalia arkea.

Mitä on kutsumus? Hyvinvointivalmennus - Seinäjoki
Mikä on kutsumus?

 

Kun voit hyvin, jaksat antaa myös muille hyvää. Siitä syntyy positiivinen kierre. Koko yhteisölle ja jopa kansantaloudelle. Hyvinvoiva työstään nauttiva ihminen jaksaa tehdä työtään, sairastaa vähemmän ja on tuotteliaampi ja luovempi. Se, joka ei nauti työstään on useammin sairaslomalla ja tekee vain sen mikä on pakko, koska siitä saa palkan. Raha on välttämätöntä, mutta jos se on koko elämäsi ajan työn ainut motiivi, voi työ tuntua rankalta.

Työniloa kaikille!

// Lotta Lahti

Ystävänpäivän banaani-suklaa-kaurapuuro sekä asiaa rakkaudesta

Me kaikki elämme rakkaudesta.

Rakkautta voisi kutsua elämän polttoaineeksi, sillä ilman sitä, emme pääse eteenpäin. Ilman rakkautta moni muu asia voi tuntua tyhjältä. Rakkaudella en tarkoita ainoastaan romanttista rakkautta, vaan sitä rakkautta jota on ystävien välillä, äidin ja lapsen välillä, rakkautta joka ilmenee kun autat kaatunutta naapuriasi tai koet myötätuntoa yksijalkaista harakkaa kohtaan.

Rakkautta on kaikkialla. Emme voi kuulla tai nähdä rakkautta. Sitä ei voi ostaa, eikä se ole sama asia kuin seksi. Rakkaus on asia, joka ei rajoitu vain fyysiseen maailmaan. Rakkaus on ystävällisyyttä, ymmärtäväisyyttä, anteliaisuutta, huomioimista, menettämistä, hyväksymistä, rauhaa, iloa ja läheisyyttä.

Jokaisella meillä on oma käsityksemme rakkaudesta, jokaiselle se näyttäytyy hieman eri tavalla. Rakkaus on kuitenkin jokaisen meidän tärkein rakennusaineemme.

Rakkaus mahdollistaa sen, että voit kokea elämäsi täydellisemmin.

Voit toteuttaa rakkautta ottamalla huomioon toiset ihmiset ja hyväksymällä heidät sellaisina kuin he ovat. Auta siis ystävää vaikka tietäisit, että hän ei voi auttaa sinua takaisin. Jokainen meistä tarvitsee rakkautta. On sinusta kiinni annatko sen heille.

Banaani-suklaa-kaurapuuro – 2 annosta

Tämän aamiaisen voit valmistaa esimerkiksi ystävänpäivänä, jos haluat yllättää puolisosi tai ystäväsi kauniilla, herkullisella ja terveellisellä eleellä.

Valmistusaika: 15-25 minuuttia

Ainekset

1 kypsä banaani

1 rkl raakakaakaojauhetta

1 tl suolaa

1 tl aitovaniljajauhetta

1 rkl juoksevaa hunajaa, vaahteransiirappia tai agavesiirappia

1 tl kardemummaa

2 dl luomukaurahiutaleita

0,5 l vettä

1 dl luomukauramaitoa (tai muuta kasvimaitoa)

Laita kaurahiutaleet ja vesi kattilaan ja liesi päälle. Lisää suola. Keitä viisi minuuttia. Lisää murskattu puolikas banaani (säästä loput koristeluun), kardemumma ja makeutus, sekoita. Lisää kasvimaito ja anna hautua hiljalleen.

Lisää kasvimaitoa, jos puuro tuntuu liian jämäkältä. Sen tulisi olla silkkistä, ei vetistä mutta ei liian tahmeaa. Kun puuro alkaa olla valmis, ota se pois liedeltä ja lisää kaakaojauhe sekä vanilja. Sekoita ja tarkista maku. Lisää makeutusta jos pidät makeasta.

Kaada puuro kulhoihin ja koristele mieleisillä koristeilla. Esimerkiksi banaanilla, kookoksella, pähkinöillä, marjoilla tai syötävillä kukilla. Mitä ikinä keksitkin. Muista, kaunis ruoka maistuu aina paremmalle.

Nauti oman rakkaasi kanssa ja iloitse elämän kauneudesta!

// Lotta Lahti