Ihminen on laumaeläin – muiden mielipiteillä on merkitystä, myös aikuisena

Mitähän tuo ihminen minusta nyt ajattelee? Sanoin ihan väärin! Onko profiilikuvani ihan ruma? Olenko muiden mielestä tylsä, epäluotettava, itsekäs tai laiska?

Miksi muiden mielipiteillä on meille niin paljon merkitystä?

Ihminen on sosiaalinen olento

Jo lapsena meille opetetaan, ettei muiden puheista tai mielipiteistä tule välittää. Silti olemme vielä aikuisina erittäin alttiita muiden mielipiteille. Epävarmuuden tunne on meille kaikille tuttu.

Maslown mukaan ihmisen perustarpeita ovat yhteenkuuluvuus ja arvonanto (muita, fysiologiset tarpeet, turvallisuus ja itsensä toteuttaminen). On luonnollista, että haluamme kokea kuuluvamme johonkin ryhmään ja kaipaamme toistemme arvonantoa. Tarpeet ovat peräisin esi-isiltämme, jotka metsänpetoja vastaan taistellessaan tarvitsivat ryhmää suojakseen ja tunnustusta uroteoilleen.

Nykyään yhteenkuuluvuuden ja arvonannon tarpeet ilmenevät päivittäisessä elämässä. Ensinnäkin me kaipaamme itsellemme ryhmää. Jotakin porukaa, johon kuulumme. Se voi olla perhe, työpaikka, luokka, joukkue tai jokin muu ryhmä. Ilman ryhmää olo on yksinäinen.

Ryhmän lisäksi kaipaamme kanssaeläjiltämme arvostusta. Haluamme saada kehuja hyvin tehdystä työstä, peukkuja Facebookissa hauskasta päivityksestä, palkintoja urheilusuorituksista sekä huomiota uudesta hiusväristä. Muiden mielipiteillä on merkitystä. 1. Sen vuoksi, että kuuluisimme ryhmään. ja 2. Sen vuoksi, että saisimme arvostusta.

Arvostuksen tarve ei ole vakio

Muiden mielipiteiden arvostaminen on hyödyllistä siihen saakka kunnes asia alkaa haitata elämääsi. Negatiiviseksi tilanne muuttuu kun toimintasi pohjautuu täysin muiden sanomisiin. Osalle muiden ajatuksilla ja mielipiteillä on enemmän merkitystä, toisille niiden merkitys on vähäisempi.

Vahva ihminen, jolla on oma tie, oma ryhmä sekä oma juttu jota toteuttaa, ei kaipaa pakonomaisesti ryhmän ulkopuolisten hyväksyntää omille teoilleen, sanoilleen tai työlleen. (Hyvä esimerkki, Saimi Hoyer) Ihminen, jonka henkinen tila on heikompi, joka tuntee olevansa hukassa ja vailla pysyvää ryhmää, voi elää muiden mielipiteistä. (Hyvä esimerkki, se tyyppi somessa, joka postailee päivittäin #livingthedream#lovemylife)

Ihmissuhteet tekevät onnelliseksi

Ihminen on onnellisempi kun ihmissuhteet ovat kunnossa. Ihmissuhteiden toimivuuden kannalta on tärkeää, että muiden mielipiteillä on meille merkitystä. Näin suhteet pysyvät kunnossa. Ongelma ilmenee siinä vaiheessa, kun vatvomista tapahtuu liikaa. Kun toisten ihmisten mielipiteet alkavat ohjata elämääsi et itse enää ole ohjaksissa.

Liika vatvominen tekee sinusta riippuvaisen muista. Sinusta tulee takertuvaisempi, ahdistuneempi ja yhä vain epävarmempi. Nämä asiat eivät enää paranna suhdettasi muihin. Eivätkä todellakaan edistä sinun hyvinvointiasi tai onnellisuuttasi. On eri asia ottaa huomioon muiden mielipiteet, kun antautua täysin niiden vietäväksi.

Käytös sosiaalinen mediassa

Sosiaalinen media on hedelmällinen alusta mielipiteiden jakamiselle. Siellä asiat voivat levitä kulovalkean tavoin, eikä postaaminen vaadi muuta kuin someen kirjautumisen. Keskustelupalstat ovat täynnä kirjoituksia ja mielipiteitä, joilla ei ole tieteellistä perustetta tai jotka on kirjoitettu kiihtyneessä mielentilassa. Sosiaaliseen mediaan liittyy paljon hyvää, mutta myös riskejä. Siellä kiusaaminen on tehty helpoksi ja muiden mielen pahoittamien ei vaadi fyysistä kanssakäymistä (eikä omalla nimellä esiintymistä).

Henkilöt, jotka kaipaavat muiden hyväksyntää normaalia enemmän ovat haavoittuvammassa asemassa. He saattavat olla aktiivisempia somen käyttäjiä kaivaten siellä peukkuja ja kommentteja kuvilleen, kirjoituksilleen ja videoilleen. Samalla he ovat erityisen haavoittuvia rumille kommenteille ja kritiikille.

Asia, johon voimme taas eniten vaikuttaa on oma käytöksemme. Jos huomaat olevasi haavoittuvainen ja välität muiden arvostuksesta, pyri välttämään somessa roikkumista. Hakeudu todelliseen kanssakäymiseen muiden kanssa (tällöin väärinymmärtämisen riski on pienempi), harrasta, kahvittele tai ulkoile. Jos taas olet innokas kommentoimaan muiden julkaisuja, yritä tehdä se aina hyvässä hengessä. Näin et ole yksi niistä, jotka lisäävät mielipahaa.

Ahdistuneisuus

Nuoret ovat alttiimpia muiden mielipiteille ja he hakevat ryhmää ja muiden hyväksyntää aikuisia hanakammin. On tilanteita, jolloin aikuisuudessa haetaan erityisen paljon muilta hyväksyntää. Tilanteet tulevat erityisesti esille esimerkiksi ahdistuksesta kärsivien ihmisten kohdalla.

Ahdistuneen henkilön elämä ulospäin näyttää normaalilta, mutta puristus rinnassa ja päässä voi viedä toimintakyvyttömäksi. Sosiaaliseen mediaan postataan kuvia ihanasta elämästä (#lovemylife #livingthedream) vaikka oikeasti olo on hirveä. Ahdistus vaan kasvaa, kun ”kaikki muut” ovat löytäneet oman tiensä ja itseltä se on hukassa.

Kirjoitin aikaisemmin blogiin artikkelin Millaisen jäljen sinä jätät ihmiseen?  ja haluaisin viitata siihen aiheeseen myös tässä tekstissä. Sillä on nimittäin merkitystä, kuinka sinä kohtaat ihmisen. On kohtaaminen kasvotusten tai sosiaalisessa mediassa. Sinun mielipiteellä on merkitystä.

Se voi olla sinun hyväksyntää, jota toinen ihminen hakee. Suosittelen huomioimaan tämän ja näkemään ihmisten käytöksen taakse. Kaikki ei ole aina sitä miltä näyttää. Lopetetaan toisten arvostelu, väheksyminen ja kysytään mieluummin rehellisesti välittäen ”Mitä sinulle oikeasti kuuluu?”

Ryhmän merkitys

Kuten olemme jo moneen kertaan todenneet muiden mielipiteillä on merkitystä. Muiden hyväksynnällä on merkitystä. Se on evoluution säätämä piirre ja sen tarkoitus on, että toimisimme yhteistyössä ja toistemme hyväksi.

Erityisesti muiden mielipiteillä on merkitystä siinä ryhmässä mihin kuulut. Se vaikuttaa arvoihisi ja toimintaasi sekä sitä kautta voimakkaasti hyvinvointiisi. Tarkista, että ryhmäsi ei ole sinulle vahingollinen, vaan tekee kanssasi yhteistyötä. Ja tarkista myös, että sinä teet yhteistyötä ryhmäsi kanssa. Oli ryhmä sitten työyhteisö, perhe, ystäväporukka tai lenkkirinki.

Pohdintatehtävä: Onko muiden mielipiteillä sinulle liikaa merkitystä?

Tarkista ainakin seuraavat ja pohdi niitä omassa elämässäsi. Pohdi erityisesti sitä, laskeeko oma ajattelusi selvästi elämänlaatuasi.

Ahdistutko siitä ajatuksesta, että joku ei pidä sinusta?

Pelkäätkö kritiikkiä, niin että jätät mieluummin työn tekemättä, kuin saat siitä huonoa palautetta?

Pyritkö käyttäytymään, pukeutumaan tai muuten toimimaan itselle vieraalla tavalla vain kuuluaksesi joukkoon?

Onko peukkujen ja tykkäysten kalastelu sosiaalisessa mediassa sinulle pakkomielle? Määritteleekö se sinut ihmisenä?

Mitä kannattaa tehdä kun vatvoo liikaa?

Jos huomaat olevasi erityisen altis vatvomiselle ja negatiivisille ajatuskierteille, voit opetella katkaisemaan ajatuksiasi.

  1. Huomaa kun vatvominen ja ajatuskierre alkaa. Tunnista se. Selvitä itsellesi mistä se johtuu? Mokasitko oikeasti vai keksitkö kaiken omassa päässäsi? Kun olet tunnistanut ongelman siirry seuraavaan.
  2. Hyvin todennäköisesti muut eivät ajattele sinusta samalla tavalla kuin itse ajattelet. He ovat lempeämpiä. Suuntaa huomiosi johonkin positiiviseen tapahtumaan tai onnistumiseen. Missä olet onnistunut tällä viikolla? Oletko saanut kehuja?
  3. Jos asia vaivaa sinua liikaa, kerro siitä jollekkin luotettavalle ihmiselle tai kysy asianosaiselta asiasta. Mokasinko? Loukkasinko? Yksin vatvomisella on se huono puoli, että pienetkin asiat saavat luokattoman suuret mittasuhteet. Älä pyörittele asioita omassa päässäsi. Mielesi ei ole luotettavin keskustelukumppani. Pyydä perspektiiviä ystävältä, se auttaa.
  4. Pidemmällä juoksulla sinun tulee selvittää mistä vatvominen johtuu? Oletko epävarma itsestäsi? Onko elämässäsi muita huolia? Kärsitkö huonosta itsetunnosta? Onko sinulla omaa turvallista ryhmää johon tunnet kuuluvasi? Onko elämälläsi suunta? Täyttyykö arkesi sinulle mielekkäistä toiminnoista?

Muista! Terve itsevarmuus, oma kutsumus ja oma ryhmä ehkäisevät tehokkaasti vatvomista.

Jos epäilet kärsiväsi ahdistuksesta tai masennuksesta hakeudu aina ammattilaisen (esimerkiksi terveydenhoitaja, psykologi, lääkäri, neuvola) puheille. Elämä on välillä vuoristorataa, mutta jatkuvaa alamäkeä ei kukaan jaksa. Lisää tietoa mielenterveydestä ja yhteystietoja: Mielenterveysseura

Lotta Lahti <3

Älä ole niin ankara itsellesi. Muutos vie aikaa.

Mistä johtuu, että kohtelemme itseämme monesti paljon huonommin kuin ympärillämme olevia ihmisiä? (Ainakin itse herään välillä toteuttavani tätä tapaa.) Syytämme itseämme virheistä ja epäonnistumisista (Check!). Parjaamme itseämme suklaalevystä ja skipatusta jumppatunnista. Inhoamme itseämme, kun korotamme ääntä lapsemme kuullen (Check!). Irvistämme, kun katsomme peiliin ja mietimme, mistä tuokin makkara on tuohon ilmestynyt.

Emme katso, kohtele tai tsemppaa itseämme samalla tavalla, kuin parasta ystäväämme. Kuitenkin se kuinka itseämme kohtelemme, heijastuu suoraan omaan elämäämme ja läheisiimme.

Meillä naisilla suurin ongelma on se, että emme aina muista/tiedosta/ymmärrä ansaitsevamme parasta. Naisen keho on se joka huomioidaan sitten viimeisenä. Kun syöt huonosti kiireen vuoksi, et vielä ole sisäistänyt, että kehosi ansaitsee parempaa. Se ansaitsee parasta. Kun teet istumatyötä ja makaat illan sohvalla, et ole vielä sisäistänyt, että kehosi ansaitsee liikuntaa. Kun teet rättiväsyneenä illalla ylitöitä tietokoneella kuudetta viikkoa putkeen, et ole vielä sisäistänyt, että kehosi ansaitsee lepoa. Ihanaa ravintoa, sopivasti liikuntaa ja riittävästi lepoa.

Elämässäsi tulee vastaan hankalia tilanteita, joissa sinun on venyttävä, mutta koko elämäsi ei ole tehty venymistä varten. Voit aloittaa muutoksen arvostamalla itseäsi.

Älä rankaise itseäsi, et ole ansainnut sitä. 

Kun havittelet elämässäsi muutosta, tulee väkisinkin vastaan hetkiä jolloin paluu vanhoihin tottumuksiin on lähellä. Vaikka olet jo kokenut muutoksen tuoman ilon ja hyvän olon, voi repsahduksia tapahtua. Se on täysin normaalia ja tapahtuu meille kaikille. Erityisesti silloin kun sudenkuoppa tulee vastaan. Sudenkuopalla tarkoitan hankalaa tilannetta elämässä; miehen reissutyö, murtunut jalka, sairastelukierre perheessä, pitkät työpäivät, kylmä ja pimeä talvi jne.

Tunnistatko omat sudenkuopat?

Omien sudenkuoppien tunnistaminen on tärkeää, jotta voit ennaltaehkäistä mahdollisia repsahduksia. Tunnistamisen jälkeen voit alkaa miettiä keinoja, joilla kuopan voisi kiertää. Kun miehen reissutyö alkaa olla lähellä, voit valmistautua tähän tekemällä valmiita ruoka-annoksia pakastimeen. Näin perheen ruokahuolto ei vaadi sinulta arjessa liikaa aikaa. Murtuneen jalan kohdalla voit miettiä, miksi liikkumattomuus aiheuttaa yletöntä napostelua? Korvaatko sillä liikunnan tuoman nautinnon? Voisiko nautintoa hakea joistain muusta kuin napostelusta? Onko sellaisia toimintoja, joista pidät, jotka eivät vaadi jalkoja? Näitä asioita on hyvä pohtia etukäteen, jotta osaisit kohdella itseäsi tilanteeseen nähden parhaalla mahdollisella tavalla.

Muutosprosessi on pitkä

Mille tahansa muutokselle elämässä täytyy antaa aikaa. ”Roomaakaan ei rakennettu yhdessä yössä”-kuuluu vanha, kulunut, mutta osuva sanonta. Ei tasapainoista, terveyttä edistävää ja onnellista arkeakaan rakenneta yhdessä yössä. Eikä edes yhdessä vuodessa. Elämäntapojen ja oman elämän muuttaminen ovat monimutkaisia ja laajoja kokonaisuuksia, jotka onnistuvat parhaiten silloin, kun niissä ei kiirehditä eikä itseä motivoida pelolla. Painotan taas, älä rankaise itseäsi.

Muutosta edeltävää aikaa kutsutaan esiharkintavaiheeksi. Esiharkintavaihe on siitä onnellista aikaa, että et vielä ymmärrä haluavasi tai tarvitsevasi muutosta. Toisaalta se voi olla kamalaa aikaa. Saatat voida huonosti, mutta et vielä ymmärrä, että voit itse tehdä asialle jotain.

Esiharkintavaiheen jälkeen tulee harkintavaihe, jolloin ymmärrät tarvitsevasi muutosta ja huomaat ongelman elämässäsi. Ongelmat voivat olla esimerkiksi ravintotottumuksissa, liikuntatottumuksissa, unirytmissä, henkisessä jaksamisessa, sosiaalisissa suhteissa tai vaikka työelämässä. Tässä vaiheessa on tärkeää, että tiedostat ongelman, mutta et jumahda siihen. Tässä vaiheessa on myös tärkeää oppia rakastamaan itseään ja tunnistaa omat arvonsa. Motivaatiosi on heräilemässä, mutta aina välillä se menee piiloon. Tämä on ihan normaalia. 🙂

Valmistautumisvaiheessa huomaat motivaatiosi heränneen. Tunnet ohjautuvasi sisältä ja olet tehnyt päätöksen halusta parempaan. Tässä vaiheessa on tärkeää tarkastella, mitä oikein muutokselta haet? Tehdä toimintasuunnitelma. Ilman toimintasuunnitelmaa on vaikeaa toimia oikeaan suuntaan. Samoin on tärkeää tarkastella omaa elämää kokonaisuutena. Mitkä ovat voimavarani suhteessa muutokseen? Mikä on näkemykseni muutoksesta? Mikä minua motivoi? Mitä taitoja tarvitsen muutosta varten? Missä olen hyvä? Mitä hyvää elämässäni jo on?

Toimintavaiheessa toimit jo muutoksen suuntaisesti.  Viet hyviä käytänteitä arkeesi ja koet onnistumisia. Hyvä, koska onnistumisista saat luonnollista kannustusta muutokselle. Tässä vaiheessa on normaalia repsahtaa vanhoihin tapoihin. Älä syyttele itseäsi repsahduksista, vaan jatka eteenpäin. Varmista, että ympäristösi tukee sinua muutoksessa. Muistuta itseäsi miksi kaipaat muutosta? Mitä hyvää se tuo elämääsi? Toimintavaiheessa on hyvä ymmärtää, että kaikkia muutoksia ei voi viedä kerrallaan läpi. Keskity niihin asioihin, joilla on suurin vaikutus. Älä jää jumiin yksityiskohtiin. Tämä vaihe voi viedä vuosia, joten ole kärsivällinen. <3

Ylläpitovaihe on muutosprosessin viimeinen vaihe, ja tarkoittaa samaa kuin sinun loppuelämäsi. Viimeistään tässä vaiheessa muutosten pitäisi olla osa sinun elämääsi, niin että sinun ei tarvitse miettiä niitä jatkuvasti. Tavat ja tottumukset ovat osa sinua ja sinun elämääsi.  Hyvään tasapainoiseen elämään kuuluu se, että sinun ei tarvitse kieltää itseltäsi nautintoja tai kohdella itseäsi huonosti epäonnistumisten vuoksi. Ne ovat osa hyvää elämää.

Ei kenenkään elämä mene niin kuin Strömsössä. Se on täynnä ylä- ja alamäkiä. Tärkeintä on, että kohtelet itseäsi hyvin. Siitä kiittävät läheisesi, työpaikkasi ja erityisesti sinä itse.

Onnellista arkea ja kärsivällisyyttä muutoksiin.

Lotta Lahti <3