Pysyvä muutos parempaan onnistuu, kun pysyt päätöksessäsi ja tiedät mitä haluat. Nämä vinkit auttavat!

Tuntuuko sinusta, että haluat muuttaa elämääsi parempaan ja omaksua hyviä tapoja, mutta ”retkahdat” aina vanhoihin huonoihin tapoihisi? Päätät aina sunnuntaina, että maanantaina alat pyöräilemään töihin. Lenkkeilyharrastus tyssää kolmeen porrastreeniin. Kännykkä köllöttää sängyn vieressä, vaikka yrität välttää somekoukkua. ”Tämä suklaalevy oli sitten viimeinen.” Kuulostaako tutulta?

Älä hätäile, et ole ainoa.

Koska niin sanotut repsahdukset ovat niin yleisiä, haluaisin antaa vinkkejä kuinka voit pysyä päätöksessäsi.

  1. Anna aikaa muutokselle. Älä kuvittele muuttuvasi yhdessä yössä. Ei kannata mitata onnistumista, että olet ollut kolme päivää sokerilakossa, jos tavoitteena on pysyvämmät terveelliset ravintotottumukset. Lakko voi olla ihan ok, mutta sitäkin tärkeämpää on elää normaalia elämää, eikä miettiä koko ajan kuinka pärjätä taas päivä ilman sokeria. Silloin sokerista tulee vieläkin houkuttelevampi kielletty hedelmä. Pikku hiljaa elimistösi siis oppii pois sokerista ja sinä opit tapoja, joilla sokeri ei ole sinulle enää ”ongelma”
  2. Vältä ankeuttajia. Eli niitä ihmisiä, jotka pyrkivät estämään tai hidastamaan sinua muutoksessasi. Jokaisen ihmisen elämässä on ainakin yksi ankeuttaja. Tunnista hänet. Pidä huoli, että läheisesi tukevat sinua muutoksessasi, joskus pahin ankeuttaja voi löytyä kotoa.
  3. Panosta arkeen ja nauti siitä. Älä elä vain viikonlopuille tai ajattele, että kun elän viisi päivää lakossa, saan viikonloppuna nauttia elämästä. Suurin osa elämästäsi on kuitenkin arkea. Ainoastaan huippuhetkiin panostaminen takaa, että suurin osa elämästä menee sinulta ohi. Jo elämäntapamuutoksen matkasta kannattaa nauttia täysin rinnoin.
  4. Rakasta itseäsi. Repsahditko? Älä soimaa itseäsi. Äläkä tee muutosta siinä mielessä, että rankaiset itseäsi. Pyri omaksumaan myötätuntoisempi suhtautuminen itseesi. Säästyt monelta mielipahalta. Jyrkkä itsensä soimaaminen ei ohjaa pysyviin muutoksiin, lipsuminen kuuluu asiaan. Tärkeintä on palata takaisin hyviin tapoihin lipsumisen jälkeen eikä heittää pyyhettä kehään.
  5. Ymmärrä syy muutokselle. Sinun on hyvä ymmärtää miksi haluat muutosta. Miksi haluat muuttaa ruokailutottumuksiasi? Miksi haluat tehdä vähemmän töitä? Miksi haluat nukkua enemmän? Miksi on tärkeää harjoitella stressinhallintaa? Miksi on hyvä lisätä arkiliikuntaa? Jos et tiedä itsekkään syytä miksi tottumuksia on hyvä muuttaa, et tule pysymään päätöksessäsi. On tärkeää kirjata ylös ne asiat joihin tapa vaikuttaa ja kirjata myös ne asiat jotka parantuvat kun uusi tapa otetaan käyttöön. Eli mitkä asiat elämässäsi paranevat muutoksen myötä?
  6. Hoida ensin peruspilarit kuntoon. Yritätkö muuttaa liikunta- ja ravintotottumuksiasi, mutta arjen- ja ajanhallinta ei sinulta onnistu? On hyvin todennäköistä, että arjenhallinnan ja ajanhallinnan vaikeudet aiheuttavat ongelmia myös ravinto- ja liikuntatottumuksissasi. Suosittelen lämpimästi keskittyä ongelman aiheuttajaan. Näin muutos parempaan on pysyvämpää!
  7. Opi virheistäsi ja onnistumisista. Oletko joskus aikaisemminkin muuttanut tapojasi? Mikä silloin toimi? Kaipasitko ystävien tukea? Muutuitko kertalaakista vai sopiko sinulle vaiheittainen siirtyminen? Onnistuiko esimerkiksi tupakoinnin lopettaminen tahdonvoimalla vai kaipasitko tueksi lääkitystä tai tukiryhmää? Pudotitko painoa valmentajan avulla vai itsenäisesti? Mitkä asiat ovat toimineet sinulla aikaisemmin? Entä mitkä asiat ovat aiheuttaneet epäonnistumisia? Väsymys? Kiire? Lopahtiko pyöräilyharrastus syksyn sadesäihin? Entä jos ostaisit kunnon välineet, niin tekosyille ei olisi enää tilaa? Opi aikaisemmista kokemuksistasi, jotta sinun ei tarvitsisi toistaa vieheitäsi. Näin onnistut todennäköisemmin tällä kerralla.
  8. Ajattele muutosta etuoikeutena. Vaikka et olisikaan syntynyt lasi puoliksi täynnä, voit aina muuttaa ajattelutapaasi. Muutos on etuoikeutesi. Sinä voit voida paremmin. Sinä voit nukkua enemmän. Syödä paremmin. Rakastaa enemmän. Elää enemmän. Usko se.

Toivottavasti näistä vinkeistä on sinulle apua!

Lotta Lahti

 

Millaista on hyvä arki?

Suuria tunteita, matkustelua, elämyksiä, seikkailuja, romansseja. Kuvauksia elokuvien kohokohdista. Ruoanlaittoa, siivousta, työntekoa, lasten kanssa oloa, sairastelua, nukkumista. Kuvauksia minun elämästäni. ”Olisipa minunkin elämä noin mielenkiintoista” kuulen huokaavani, kun katson Woody Allenin romanttista komediaa ja nyyhkin räkää hihaani.

Tai ehkä ei sittenkään. Jokaisen meidän elämä koostuu pääosin arjesta. Arki kattaa viikostamme noin viisi päivää, eli noin 70 %. Arki on meille siis enemmän sitä todellista elämää kuin juhlat tai viikonloput (näiden merkitystä väheksymättä). Arki määrittää pitkälle millaista elämämme on. Tämän vuoksi on tärkeää, että arki on hyvää. Kun arki on hyvää, on elämä hyvää.

Hyvällä arjella en tarkoita aikaisempaa kuvausta elokuvien kohokohdista. Ei kai tavallinen hyvä arki sitä ole. (ainakaan minun ei!) Jos elämän odotusarvot ovat kovinkin korkealla, voi tavallinen arki tuntua jopa tylsältä. Ihanteet hyvään arkeen on silloin monesti haettu mediasta. Jos elämän halutaan sykähdyttävän joka hetki, mietitään mikä on vikana, kun se ei sitä tee.

Kun sinulla on todellisesti hyvä olla, ei sinun tarvitse enää juosta mielihyvästä toiseen. Jos aina mietit, että ”sitten kun” minulla on sitä tai olen tehnyt tuon, elämäni on hyvää, elämäsi ei koskaan tule olemaan hyvää. Aina tulee uusia ”sitten kun” -aiheita.

Pohdinkin voisiko tasainen elämä olla hyvää? Löytyisikö ihan tavallisesta elämästä, joka päivä, ne hyvän arjen avaimet?

Mistä arki sitten koostuu?

Arki koostuu monesti työn, perheen, ystävien, harrastusten, ruokailun ja levon palapelistä. Nämä ovat asioita, jotka suurimmalla osalla meistä toistuvat viikoittain, jopa päivittäin. Arki voi olla eri ihmisillä hyvinkin erilaista, mutta silti me kaikki elämme arkea. Elämää, jossa herätään töihin, syödään aamupalaa, viedään lapset hoitoon tai kouluun, kastutaan vesisateessa, unohdetaan kotiavaimet sisälle, haetaan posti, siivotaan ja laitetaan ruokaa.

Elämää, jossa kevätaurinko saa hymyilemään, tekstiviesti poikaystävältä itkemään onnesta ja nukkuvan lapsen kantaminen sänkyyn sydämen pakahtumaan onnesta. Arki on siis täynnä… no arkea. Se on täynnä pieniä ihania asioita, kuin myös pieniä ärsyttäviä elementtejä. Arki ei ole elokuvaa, eikä siitä saa kovin hyvää draamaa (tai sitten saa). Joka tapauksessa, arjen tulisi olla sitä elämän parasta aikaa.

Jotta arki olisi tasapainossa, on hyvä kiinnittää huomiota työhön, sosiaalisiin suhteisiin, harrastuksiin, ruokailuun eli ravintoon sekä lepoon, mutta ennen kaikkea myös omaan asennoitumiseen. Jos koet näiden asioiden olevan tasapainossa arkesi ja näin myös koko elämäsi on todennäköisesti hyvää ja laadukasta. Koet elämäsi merkitykselliseksi ja voit hyvin. Tällöin hyvän arjen ympärille on helppo lähteä suunnittelemaan erityisiä reissuja, elämyksiä ja seikkailuja. Kuten sanoin, hyvän arjen ympärille on hyvä rakentaa. Se on kuin kestävä talon perustus, jonka päälle arkkitehti voi alkaa hulluttelemaan erikoisia ja silmiinpistäviä rakennusratkaisuja.

Ennen kuin lähdet hakemaan hyvää elämää reissaamisesta, romansseista, suurista tunteista ja hauskoista tapahtumista pysähdy ja mieti millaista sinun hyvä arkesi on?

Nautitko työstäsi?

Työnteko on meille jokaiselle aikuiselle ihmiselle tärkeää (lapsille se on leikki ja rutiinit, nuorille se on koulu ja harrastukset). Suurinta vaikutusta arkeesi ei tee se mitä teet työksesi. Toiset nauttivat siivoamisesta, toiset asiakaspalvelusta. Työn tuoma tyytyväisyyden ja onnellisuuden määrä ei riipu ainoastaan työpaikasta, työn laadusta tai sen määrästä. Se on myös kiinni asenteista ja siitä, miten jokainen meistä suhtautuu omaan työhönsä. Työ itsessään ei tuo onnellisuutta, suhtautuminen siihen tuo.

Jos et tunne olevasi tyytyväinen työssäsi, mieti mistä se voisi johtua? Ovatko odotuksesi liian korkealla? Käytätkö työhösi liikaa aikaa ja voimavaroja? Riittääkö ammattitaitosi kyseiseen työhön vai onko intohimosi jossain muualla? Tunnetko, että haluaisit tehdä urallasi muutoksia? Onko työyhteisössäsi mielestäsi parannettavan varaa?

Jokainen työpäivä ei ole hyvä, mutta jokaisessa työpäivässä tulee olla jotain hyvää. Kunhan vain näet sen. Jos et näe, ovat muutokset ehkä paikallaan.

Sosiaaliset suhteet koskettavat jokaista päiväämme ja sinä kosketat jokaista sosiaalista suhdettasi

Sosiaalisiin suhteisiin luen kaikki työkavereista, ystäviin ja perheeseen. Olemme lähes jokainen joka päivä tekemisissä sosiaalisissa suhteissa. Sosiaaliset suhteet ovat myös ihmissuhteita, jotka ovat maailman monimutkaisin solmu.

”Onnellinen ihminen tekee muutkin onnelliseksi” Anne Frank

Ihmissuhteissa on paljon potentiaalia onnistua ja kasvaa myös itse ihmisenä. On hyvä muistaa, että samalla tavalla siinä on potentiaalia epäonnistua. Yksikään ihmissuhde ei ole sisäisen hyvän olon tai hyvän arjen perusta. Sisäinen hyvä olo ja hyvä arki ovat eniten sinusta itsestä kiinni. On niin paljon helpompi syyttää muita omasta pahasta olosta tai huonosta elämästä kuin itseään. Kuitenkaan kukaan muu ei voi tehdä asialle mitään. Vain sinä voit muuttaa omia odotuksiasi, ajatuksiasi ja käytöstäsi.

Sinä kärsit omasta huonosta arjesta. Kärsimyksesi heijastuu myös sosiaalisiin suhteisiisi, lapsiisi ja puolisoosi, mahdollisesti myös ystäviisi ja työyhteisöösi. Sinun kannattaa itse kohdata oma sisäinen maailmasi ja sen kipupisteet. Sinun on itse korjattava omat puutteesi ja löydettävä oma polkusi. Toivon sinun itse huolehtivan omasta kehostasi ja ymmärtävän miksi mielesi toimii niin kuin toimii. Ajallaan ja pikku hiljaa.

Tämä ajatus voi tuntua epäreilulta ja saada sinut vihaiseksi. Tämä johtuu siitä, että se on vaikeaa. On aina helpompi vaatia toista muuttumaan. Mutta se ei koskaan tuo kestävää ratkaisua sinun ongelmaasi.

Ravinto ja lepo

Kaksi merkittävää asiaa, joilla voit joko tehdä arjestasi ja elämästäsi parempaa tai jokapäiväistä taistelua ovat 1. se mitä suuhusi laitat ja 2. se, kuinka paljon annat itsellesi aikaa lepoon. Älä aliarvioi ravinnon ja levon merkitystä arjessasi. Kellään meillä ei pitäisi olla varaa syödä epäterveellisesti. Huono ravinto tekee sinusta väsyneen, huonovointisen ja pitkällä aikavälillä myös sairaan. Riittämätön lepo ja liika stressi aiheuttavat samat vammat. Väsymys, huonovointisuus ja sairastelu. Nämä eivät kuulu kenenkään hyvään arkeen.

Joskus on ok olla väsynyt. Joskus on ok(?), että vatsaan sattuu. Joskus on ok, että hartiat ovat jumissa. Mutta onko ok, että elämäsi on näitä kaikkia joka päivä? Turvotusta, ilmavaivoja, vatsanväänteitä, väsymystä, unettomuutta, mielialamuutoksia, riittämättömyyden tunnetta. Ei, se ei ole ok. Monesti on hyvä muuttaa omaa suhtautumistaan ja asennettaan. Mutta joskus on myös hyvä muuttaa omia elintapojaan.

Jos arkesi ei tunnu hyvältä, tarkista, että ravinto ja lepo ovat arjessasi kohdallaan. Hyvällä suunnittelulla ehdit myös arjessasi syömään terveellisesti ja suhteellisen säännöllisesti. Hyvällä suunnittelulla onnistut myös arkena palautumaan työstressistä, ettei aina tarvitse odottaa viikonloppua tai loma-aikaa. Panosta näihin kahteen, ja elämäsi tuntuu paljon paremmalta.

Arjen kiire

Kiireisessä arjessa perustelemme monia huonoja valintoja, sillä että meillä ei ollut aikaa. Elämä on välillä niin täynnä elämää, että sen hallinta tuntuu mahdottomalta. Monilla päivät voivat muuttua selviytymiskamppailuiksi ja aamulla herätessään odottaa jo iltaa. Se on välillä ihan fine.

Arjen kiireen kesyttämisessä puhutaan monesti arjenhallinnasta tai elämänhallinnasta. Tämä hallinta tarkoittaa sitä, että sinulla on suurimman osan ajasta sellainen olo, että tiedät mitä teet ja jaksat myös tehdä sen. Muistat välillä jopa nauttia arjestasi. Jos arjenhallinta tuntuu vaikealta voi sitä onneksi harjoitella. Harjoittelu lähtee aina pysähtymisestä ja oman elämän tarkastelusta.

Kun seuraavan kerran olet yksin. Istu alas. Anna hiljaisuuden täyttää sinut ja mieti, mitä oikein tunnet? Mitä elämäsi on? Tunnetko ahdistusta, pelkoa ja pakokauhua vai rauhallisuutta, tyyneyttä ja onnellisuutta? Arjen kiireessä on tärkeää joskus painaa stop-nappia. Miettiä miksi minulla on näin kiire koko ajan? Tai miksi elämä tuntuu kaaokselta?

Miksi minulla ei ole aikaa syödä hyvin, liikkua ja nukkua? Miksi minulla ei ole aikaa itselleni? Milloin arjestani tuli selviytymiskamppailua? Haenko tyydytystä vääristä paikoista? Haenko tyydytystä arkeeni ulkopuolelta? Tulenko onnelliseksi, jos juoksen mielihyvästä toiseen? Kaikki ulkopuolinen on nimittäin katoavaista ja väliaikaista. Elämäsi menee koko ajan eteenpäin ja ainoa asia joka pysyy, olet sinä itse. Tämän vuoksi kannattaa tarkkaan miettiä mikä vaikuttaa hyvään arkeesi eniten. Ehkä se ei sittenkään ole työ, parisuhde eikä harrastus, vaan lopulta sinä itse.

Ja mikä tärkeintä, hyvä arki ei ole suorittamista, se on ennen kaikkea armollisuutta. Kaikkea ei tarvitse ehtiä tekemään, ei tarvitse olla supermutsi, tehopakkaus töissä ja auringonvalo harrastuksissa. Riittää, että olet riittävän hyvä, ainakin välillä. Näin vältät uupumista ja ylilyöntejä, jotka ovat nykyään se suurin vitsaus elämässä, jossa kaikki on mahdollista.

Hyvän arjen muistilista

  1. Oma asenne
  2. Työ, josta juuri sinä nautit
  3. Toimivat sosiaaliset suhteet
  4. Ravinto ja lepo
  5. Vapaa-aika, jota et suorita!

Onnellista arkea kaikille!

Lotta Lahti <3