Tunne vahvuutesi – tunne voimaeläimesi

Miltä tuntuisi kuulla mehiläisen viesti hyvinvoinnista? Tai pohtia rauhassa miten hyödyntää ketun neuvokkuutta elämässä? Miltähän tuntuisi löytää omat vahvuudet ja ottaa ne tietoisesti käyttöön oman hyvinvoinnin edistämisessä?

Eläimillä on ainutlaatuisia ominaisuuksia. Vakautta, voimaa, oveluutta, muutoskykyä, joustavuutta, omaäänisyyttä ja monia muita samaistuttavia piirteitä. Kysymys kuuluu: Voiko itsetuntemusta lisätä voimaeläinten kautta samaistumalla eläinten ominaisuuksiin? Vastas kuuluu: Kyllä voi.

Itsetuntemus on kaiken a ja o

Kuinka sitten alkaa pohtimaan omia vahvuuksiaan, jos ei ole ajatustakaan siitä kuka tai millainen on? No, silloin voi olla aika hienoa aloittaa tämä ihana päättymätön itsetutkiskelun matka. Matka, jossa oppii tuntemaan itsensä ja saattaa siinä matkan varrella napata mukaansa ison kasan itsevarmuutta ja hyvinvointia. Itsetuntemus on oikeastaan kaiken a ja o.

Itsetuntemusta voi kehittää ihan yksinkertaisesti tietoisesti tutustumalla itseensä, omiin arvoihinsa, juuriinsa, tarpeisiinsa sekä tapaansa toimia ja ajatella. Kysy itseltäsi esimerkiksi näitä kysymyksiä:

Mikä sinulle on tärkeää?

Mistä olet tullut ja minne menossa?

Miten sinä reagoit asioihin? Miksi?

Mitä rakastat?

Mikä saa sinut voimaan hyvin?

Missä olet hyvä?

Mitä haluat oppia?

Mistä unelmoit?

Voimavaralähtöinen työskentely

Voimavaralähtöinen työskentely ei ole mitään ydinfysiikkaa, vaan huomion keskittämistä vahvuuksiin, voimavaroihin ja onnistumisiin. Tällä ei tarkoiteta, että ongelmat ja haasteet lakaistaan maton alle, vaan sitä, että lähestymistapa ongelmiin on vahvuus- ja voimavaralähtöinen. Ajatellaan, että vahvuuksia ja voimavaroja käyttämällä ja vahvistamalla voidaan vaikuttaa myönteisesti elämän solmukohtiin.

Monesti voimavaralähtöiseen lähestymistapaan liittyy myös ratkaisukeskeisyys, jossa ongelmien sijaan keskitytään ratkaisuihin. Ja itse näen, että näihin ratkaisuihin voidaan päästä juuri voimavaroja ja vahvuuksia hyödyntäen. Vaikeassa elämäntilanteessa voin siis uhriutua tai päättää selviytyä. Lue lisää resisienssistä täältä: Psyykkinen palautumiskyky eli resilienssi

 

voimavarakeskeisyys

 

Otetaan esimerkki vaikka minun elämästäni.

Ongelma: Saan levätä liian vähän, jonka vuoksi olen koko ajan uupunut.

No niin.

Lähestymistapa nro 1. Keskitytään heikkouksiin ja ongelmaan.

-Pohdin kuinka väsynyt nyt olenkaan, voivottelen ja kierrän kehää ongelman ympärillä (trust me, olen tehnyt tätäkin!)

-Ajattelen, että tämän siitä nyt saa, kun on niin suorituskeskeinen ja työorientoitunut ihminen. ”Nyt minun pitää kyllä muuttaa näitä piirteitä itsessäni!”

Kuinka helppoa ja motivoivaa tämä olisi?

Ei ensinnäkään helppoa eikä todellakaan motivoivaa. Suorituskeskeinen ja työhön orientoitunut ihminen voi kääntää nämä ominaisuudet myös edukseen!

Voin siis lähteä tarkastelemaan tilannetta voimavalähtöisestä näkökulmasta, joka tuo myös ratkaisun ongelmaan.

Lähestymistapa nro 2. Keskitytään ratkaisuun, vahvuuksiin ja voimavaroihin.

Tavoite: Levätä enemmän ja nukkua laadukasta unta.

Voimavarat: Olen ratkaisukeskeinen, hyvä organisoimaan ja aikaansaava.

Tehostan omaa työskentelyäni, jolloin teen työni lyhyemmässä ajassa (aikaansaava).

Suunnittelen lepohetket etukäteen (organisointitaidot).

Opettelen sanomaan ei osalle työtarjouksista ja pyydän apua esimerkiksi lastenhoitoon ja kotitöihin (ongelmanratkaisu).

Tässä lähdetään siis pohtimaan ratkaisua ongelmaan vahvuuksieni kautta, ei muuttamaan minun ”heikkouksiani”, joiden vuoksi olen tilanteeseen joutunut. Menetelmässä nostetaan esille toiveikkuus ja voimavarat. Ajatellaan, että jokaisella meissä on itsessämme ne voimavarat, joilla muutos saadaan aikaan. Harvoin asiat ovat näin yksinkertaisia, mutta oman ajattelutavan voimaa ei kannata väheksyä.

Huomaathan, että myös avun pyytäminen ja oman tukiverkoston tunteminen on vahvuus?

itsetuntemus voimaeläimet

Eläinten ominaisuudet voimavarana

Maaretta Tukiaisen ja Markus Freyn kirjassa Pohjolan voimaeläimet (Tuuma 2018) kuvataan uskomattoman upealla visuaalisella ja tarinankerronnallisella tavalla Pohjolan eri eläimiä. Niiden tarunhohtoisuutta ja niiden symboloivaa voimaa.

Eläinten kautta esitellyt vahvuudet ja voimat ovat helpommin samaistuttavia, kuin vahvuuksien kuvaaminen yleisellä tasolla. Voi olla helpompi kuvitella karhun voima itsellään ikään kuin mielikuvana karhusta, joka asuu sisällä, kannattelee ja ohjaa omia valintoja ja toimintaa.

Kirjassa kuvataan jokaista eläintä tarujen ja tarinoiden kautta. Kuvataan eläimen ominaisuuksia ja symboliikkaa. Jokaisen eläimen kohdalla lukija saa myös pysähtyä pohtimaan omaa elämäänsä ja itseään eläimen ominaisuuden kautta. Kirjassa yhdistyy luontevalla tavalla tarinallisuus ja itsetutkiskelu, joita johdattaa eteenpäin Freyn upea kuvitus.

Itselle jäi ritariparhosen kohdalla mieleen muutoksen mahdollisuus ja uusiutuminen. Tukiainen kirjoittaa näin: ”Se on myös esimerkki siitä, että ihminen voi muuttaa muotoaan niin sisäisesti kuin ulkoisestikin- perhosen tapaan vieläpä monta kertaa elämänsä aikana.

Perhonen symboloi kykyä luoda nahkansa yhä uudelleen. Se kuvastaa voimaa kehittyä ja nousta ylemmäs, kykyä kohota korkeuksiin ja rohkeutta täyttää inhimillinen potentiaali.”

Inspiroivaa! Jokainen meistä voi ottaa vastuun omasta kehityksestä ja uskoa muutoksen mahdollisuuteen. Vaikka juurikin sillä mentaliteetilla, että tutustuu omiin vahvuuksiin ja harjoittelee niiden hyödyntämistä elämässä.

Voimaeläinkortit

Voimaeläinkorteissa vahvuuksia ja voimavaroja lähestytään siis eläinten kautta. Korttien avulla voidaan ammentaa voimaa pohjoisesta luonnosta ja siellä asuvista eläimistä. Kortit inspiroivat ja kuvitus on kaunis.

Korttien mukana tulee myös käyttöehdotuksia esimerkiksi intuitiiviseen työskentelyyn tai käytettynä johonkin spesifiin tilanteeseen tukemaan suoritusta.

onnellisuus hyvinvointiblogi

Esimerkkiteksti kortista

Kuukkeli – Onnellisuus – Teen sitä, mikä tekee minut onnelliseksi

Löytyykö sinusta Kuukkelin voimaa? Voisitko harjoitella kuukkelin voimalauseen käyttämistä elämässäsi? Muuttaisiko se suhtautumistasi? Muuttaisiko se arkeasi?

Kuukkeli osaa hyvin kiteyttää tämän iänikuisen mystisen onnellisuuden salaisuuden. Se on jokapäiväisiä tekoja. Se on monesti meidän omissa käsissämme. Jos kuukkeli sen osaa, osaat sinäkin!

Olen käyttänyt kortteja terapia- ja valmennustyössä. Sekä kuvat, että niihin kirjoitetut voimat ja voimalauseet herättävät keskustelua ja saavat aikaan ihanaa vuorovaikutteista surinaa ihmisissä. Mitä kaikkea merkitystä on esimerkiksi Karhun voimalla omassa elämässä? Kuinka se ilmenee? Milloin voin erityisesti tuntea tämän voiman ja milloin tarvitsen sitä eniten?

Pohjolan voimaeläimet kiteyttävät niin korteissa kuin kirjassa eläimiin liitetyt uskomukset. Kirja ei ole perinteinen ”self-help-kirja”, vaan siinä käsitellään laajasti myös eläinmytologian taustakäsitteistöä; Kalevalaa, termistöä, kansanuskomuksia sekä muinaisten suomalaisten maailmankuvaa. Kirjassa on siis vankka historiallinen havina.

Itse luin kirjaa selvästi itsensä kehittämisen näkökulmasta. Eli juuri siitä näkökulmasta, että meissä itsessämme piilee näitä samoja ominaisuuksia kuin pohjolan upeissa eläimissä. Miksi siis emme ottaisi niitä käyttöön?

Täältä pääset tilaamaan omat voimaeläimesi tai tutustumaan lisää aiheeseen.

Mikä on sinun voimaeläimesi?

Lotta

 

Rakasta itseäsi – älä syö tunteitasi

Kuulin joskus viisaan lauseen; ”Jos ruoka on psyykkisen nälkäsi ravintoa, et tule koskaan kylläiseksi”.

Tarkoittaen sitä, että tunnesyöminen ei ole nälän (vatsasi kurnii) tyydyttämistä, vaan tunne-elämän tarpeiden paikkaamista. Tekohengitystä pahalle ololle. Ja vielä sellaista tekohengitystä, joka ei pitkällä tähtäimellä paranna, vaan pahentaa tilannetta. Tunnesyömisellä haetaan ehkä hetken hurmaa tai se voi olla jopa sairaanomainen rankaisukeino itselle.

Jokainen meistä tunnesyö joskus. Itse tunnistan tämän silloin, kun päivässäni on syystä tai toisesta jännittävä tai ahdistava tilanne (negatiivinen tunne). Ajattelen

”Nyt minä mokaan!”

”Tein varmasti virheen töissä!”

”En saa asioita järjestymään!”

Tällöin lopetan syömisen kokonaan. Kun jännitys lopulta laukeaa, mieleni tekee syödä helpotukseen (positiivinen tunne)! Hullunkurista, mutta täyttä totta.

Katarina Meskasen uusi teos – Pysäytä tunnesyöminen käsittelee vanhaa tuttavaamme tunnesyömistä psykologin näkökulmasta. ”Jes!”- ajattelen minä ja jatkan lukemista! Tällä kertaa ei puhuta terveellisistä resepteistä, vaan siitä, miten tunteet vaikuttavat toimintaasi. Millaisia tapoja sinulla on ruoan ympärille muodostunut. Ja siitä, että juuri sinä olet oikeasti ihana tyyppi! Ja ansaitset huomata sen myös itse.

hyvinvointiblogi - kasvisruoka - elämäntapamuutos

Mitä on tunnesyöminen?

No milloin tunnesyömisestä tulee ongelma? Itse ajattelen niin kuin kaikissa muissakin ilmiöissä – Silloin kun se alkaa haittaamaan elämääsi. Eli silloin kun se jollain tavalla rajoittaa, kuormittaa tai aiheuttaa kärsimystä.

Vaikka tunnesyöminen on kaikkea muuta kuin yksinkertainen ilmiö, se on yksinkertaisesti syömistä tunteisiin. Tunne laukaisee meissä tarpeen syödä. Ovat tunteet sitten negatiivisia tai positiivisia.

Meskasen mukaan syöminen lisää mielihyvää, joten kun syömme tyytyväisyyteen tai esimerkiksi minun kohdallani helpotukseen, pyrimme lisäämään tunteen intensiteettiä voimistamalla mielihyvän kehollista ja psykologista kokemusta. Haluamme siis kokea tunnetta enemmän ja syvemmin.

Kun taas syömme negatiivisiin tunteisiin, kuten suruun, pyrimme joko hoitamaan surua ruoalla, tai välttämään itse tunnetta eli suremista. Ruoka toimii ikäänkuin lääkkeenä, joka tylpistää negatiivisia tunteita ja siirtää ajatuksiamme muualle. Hetkellisesti.

Kehitä tunne- ja tietoisuustaitojasi!

Koska tunteitaan ei voi syödä pois, on otettava käyttöön jokin toinen keino. Itse olen Meskasen kanssa täysin samoilla linjoilla, kun neuvon sinua kehittämään niin tunnetaitojasi, kuin tietoisuustaitojasi. Kyllä, ne voivat auttaa. Tunteet ovat meissä niin järisyttävän merkittäviä toimintaamme ohjaavia kaasujalkojen ja rattien yhdistelmiä, että on vaarallista olla ymmärtämättä miltä meistä tuntuu. Se olisi sama, kuin ajaisit autoa, niin että joku toinen säätelee elämäsi vauhdin ja suunnan.

Tietoisuustaidot taas liittyvät läsnäoloon, mutta myös kehollisuuteen. Siihen, että sinä kehität myös kehotietoisuuttasi. Miltä kehossa tuntuu? Miltä minusta tuntuu olla omassa kehossani. Tietoisuus (mieli) ja keho eivät ole kaksi erillistä vaan yksi yhdeksi sulautunut kokonaisuus. Toinen vaikuttaa aina toiseen. Kehotietoisuuden vahvistaminen auttaa myös nälkä-kylläisyysasteiden tunnistamisessa. Milloin minulla on nälkä? Milloin oloni on mukavan kylläinen? Miltä nämä asiat kehossani tuntuvat? Mitä minun oikeastaan tekee mieli syödä? Mitä kehoni tarvitsee? Entä mieleni?

Tietousuustaitojen kehittäminen on myös oman toiminnan tarkastelua. Monesti tunnesyöminen ja vääristyneet toimintamallit ruoan ympärillä ovat osaksi tiedostamatonta toimintaa. Toimintaa autopilotilla. Tämän vuoksi oman toiminnan tarkastelu ja tämän hetken tarkastelu auttavat autopilotin uudelleenohjelmoinnissa. Kuinka minä toimin?

Hengitys taas on nopein ja yksinkertaisin tie tähän hetkeen, eli läsnäoloon. Nopein tie pysähtymiseen. Hengityksellä on monia muitakin hyödyllisiä ominaisuuksia. Lyhyesti sanottuna, hengityksen harjoittelu ja hengitykseen keskittyminen (uloshengityksen pidentäminen) auttavat rentoutumaan ja aktivoivat parasympaattista hermostoa. Tämä edesauttaa rentoutumista ja palautumista. Tämä vähentää stressiä ja ahdistusta, eli vähentää myös tunnesyömisestä koituvaa kärsimystä.

Suhde ruokaan

Pelkkä puhdas tunteiden ja tietousuustaitojen kanssa työskentely kuitenkaan harvoin riittää. Meskasen mukaan on järkevää tarkastella mitä kaikkea omalla kohdalla syömiseen ja ruokaan liittyy. Tunnistatko jojo-laihduttamista, nälkäkuureja, viha-rakkaussuhdetta tai järjettömiä syömissääntöjä? On haastavaa lähteä tunnetyöskentelyn aallokkoon, jos keho on ihan sekaisin nälästä.

Jotta tunnesyömiseen päästäisiin käsiksi on hyvä pysähtyä tietoisesti tarkastelemaan mitä kaikkea sinun ruokailutottumuksiisi liittyy? Suoritatko syömistäsi? Panttaatko syömisiäsi? Mietitkö koko ajan ruokaa, syömistä tai syömättömyyttä? Kuuluuko elämääsi kalorikauppaa liikunnan ja syömisen välillä?

Asioita kannattaa pohtia silloin, kun haluaa lähteä purkamaan vanhoja tottumuksia ruoan ympärillä. Lähteä rohkeasti purkamaan näitä tottumuksia. Jos olet laihduttanut koko elämäsi, voisitko ajatella toisenlaista tapaa elää? Jos tällä hetkellä ruoka säätelee miten elät elämääsi, voisitko kääntää roolit takaisin toisinpäin? Ruoka takaisin rengiksi ja sinä isännäksi.

Uskalla kokeilla. Uskalla hakea apua. Uskalla kokeilla miltä tuntuu, kun päästät irti tästä elämääsi hallitsevasta elementistä. En väitä, että se on helppoa. Mutta uskallan väittää, että sitä kannattaa kokeilla.

hyvinvointiblogi - tunnesyöminen

Höllää otetta

Olen aikaisemmin kertonut blogissa avoimesti omista möröistä syömiseen ja ruokaan liittyen. Syömishäiriöstä ja itsetunto-ongelmista. Täältä voit lukea aiheesta lisää. Itse tiedän, että minussa elää koko elämäni loppuun saakka se syömishäiriöinen tyttö, josta aloin aikuisiällä pitää huolta. Tiedän, että tyttö on nyt ihan ok, koska huolehdin siitä. Koska olen hyväksynyt, että se on osa minua.

Puhun blogissa paljon myös terveellisestä syömisestä, mutta haluan korostaa, että terveelliseen syömiseen kuuluvat kaikenlaiset ruoat. Myös ne ”epäterveelliset”. Salliva suhtautuminen ruokaan on äärimmäisen tärkeää tasapainon kannalta. Ruoka on niin paljon muutakin kuin kehon ravintoa. Se on yhdessäoloa, makunautintoja, harrastuneisuutta, iso osa kulttuuria ja paljon muuta. On siis sääli, jos tämä osa ruoasta jää kokematta sen vuoksi, kun omat säännöt kieltävät sen.

Aina ei ole tärkeintä ymmärtää mitä syö, vaan miksi syö.

Pysäytä tunnesyöminen -kirja sisältää monia harjoituksia, niin tunne- kuin tietoisuustaitojen harjoitteluun (suosittelen harjoittelemaan) kuin toimintamallien muuttamiseen (suosittelen tutustumaan). Lisäksi kirjassa kannustetaan elämään oman näköistä elämää ja korostetaan, että esimerkiksi onnellisuus on hyvän elämän sivutuote, ei päämäärä. Nämä on tärkeitä asioita muistaa, kamppailet sitten tunnesyömisen kanssa tai et.

hyvinvointiblogi

 

Rakasta itseäsi

Ja lopuksi vielä se kaikkein tärkein asia. Eli se, mitä ajattelet itsestäsi. Kuinka kohtelet itseäsi. Loppujen lopuksi moni asia elämässä nivoutuu sen ympärille, kuinka paljon arvostamme itseämme. Kuinka paljon rakastamme itseämme. Kuinka hyväksymme itsemme sellaisena kuin olemme. Vahvuuksineen heikkouksineen päivineen.

Neuvon siis sinua tämän verran. Ja jos et mitään muuta muista, muista tämä. Opettele kohtelemaan itseäsi niin kuin paras ystäväsi. Olisit ymmärtäväinen ja kannustava. Näkisit itsessäsi parhaat puolet. Antaisit anteeksi ja ymmärtäisit virheet. Toivoisit itsellesi vain parasta.

 

Älä siis syö tunteitasi, vaan opi rakastamaan itseäsi. Sinä takuulla riität. Just sellaisena kuin olet.

Erittäin rakkain terveisin juuri sinulle, Lotta Lahti

 

 

Hyvän mielen vuosi

Olenko lintu vai kala?

Jos et tune itseäsi, kuinka tiedät mitä tahdot? Jos et tiedä mitä tahdot, kuinka osaat suunnistaa oikeaan suuntaan? Jos et tiedä kykyjäsi, kuinka tiedät mihin kaikkeen kykenet? Jos et osaa unelmoida, kuinka osaat asettaa tavoitteita?

Kestävin elämäntapamuutos lähtee oman asenteen muuttamisesta ja itsetuntemuksen kehittämisestä. Jos et tunne itseäsi, et voi koskaan tietää mihin kaikkeen kykenet.

Parhaisiin tuloksiin elämssä pääsemme, kun osaamme valjastaa käyttöömme omat voimavaramme. Vain heikkouksiin ja virheisiin keskittyminen ei johda pysyviin tuloksiin, eikä ole kokonaisuuden kannalta motivoivaa. Jokainen ihminen on itse oman elämänsä paras asiantuntija. Kukaan ulkopuolinen ei voi tietää, miten juuri Sinun kannattaisi elää oma elämäsi.

Haluan tukea asiakkaiden omaa potentiaalia, jolloin tulokset ovat kestäviä. Että myös valmennuksen jälkeen asiakas tietäää mitä tekee, koska hän on tehnyt pohjatyön hyvin. Kuka olen? Mitä haluan? Mitä osaan? Millainen on ympäristöni? Mikä on mahdollista? Mikä ei?

Maaretta Tukiaisen uusi tehtäväkirja Hyvän mielen vuosi-tehtäväkirjani (2017, PS-kustannus) on valmennuksellinen opus niille, jotka ovat valmiita vahvistamaan omia myönteisiä ajatusmallejaan. Niille, jotka ovat valmiita tutustumaan itseensä. Valmiita tavoittelemaan omia unelmiaan. Sekä niille, jotka tuntevat elämässään vielä, että oma tie on hämärän peitossa.

Tehtäväkirja toimii hyvin samalla tavalla kuin elämäntapavalmentaja tai kokonaisvaltaiseen ihmiseen keskittyvä hyvinvontivalmentaja. Kompassina suuntaamassa sinun kehitystäsi oikeaan suuntaan. Polttoaineena antamassa muutokselle vauhtia. Kävelykeppinä, johon välillä tukeutua vaikeina hetkinä. Sekä peilinä, josta itseään ja elämäänsä välillä peilata.

Tehtäväkirja käsittelee paljon samoja teemoja kuin Kauniin elämän koulun valmennukset. Itsetuntemus, elämän tavoitteet, voimavarat, itsearvostus, konkreettiset keinot, ympäristön tuki, muutosten pysyvyys, mielen ja katsomuksen avaaminen, asennekasvatus, mielenhallinta sekä kehotietoisuus. Hyvin tärkeitä teemoja pysyvän muutoksen kannalta. Jokainen meistä ansaitsee elää parempaa elämää. Kysymys on enemmän siitä uskallammeko?

“Elämämme on sellainen miksi ajatuksemme sen tekevät.” – Marcus Aurelius

Sinä itse päätät millainen elämäsi on

Voi olla helpompaa syyttää muita oman elämän suunnasta, kuin ottaa siitä itse vastuu. Onnellisuuden kannalta suosittelen vastuun ottamista. Se voi tuntua pelottavalta, mutta on lopulta palkitsevaa. Oman elämän herruus kantaa hedelmää koko loppuelämäksesi. Vain sinä voit luoda itsellesi hyvän elämän. Ei kukaan muu.

Poimimalla asioita ulkopuolelta et joudu koskaan kohtaamaan itseäsi. Et joudu koskaan pohtimaan omaa toimintaasi, omaa kehoasi, omaa mieltäsi. Hyvä elämä on helppo ulkoistaa, mutta ulkoistaminen ei anna sinulle hyvää elämää, hyvää mieltä. Kaikki ulkopuolinen on aina vain väliaikaista. Elämä virtaa eteenpäin ja ainoa asia, joka seuraa sinua päivästä toiseen, olet sinä itse.

Lopuksi muista.

Ne asiat, joihin kiinnität huomiota, lisääntyvät ja kasvavat. Ne saavat lisää painoarvoa elämässäsi. Maailma on alati muuttuva paikka. Yksi niistä harvoista asioista tässä maailmassa, joita voit itse hallita, on oma mielesi, oma asenteesi elämään. Voit joko itse kehittää mieltäsi tai antaa sen kehittyä omaan tahtiinsa, ulkopuolisen maailman sanelemana. Anna itsellesi mahdollisuus parempaan elämään.

Osallistu arvontaan ja voita oma Hyvän mielen vuosi – Tehtäväkirjani postitettuna itsellesi ja ystävällesi. Voit antaa tämän ihanan lahjan omalle rakkaallesi, ystävällesi, työkaverillesi tai vaikka lapsellesi! Aloittakaa yhdessä hyvän mielen vuosi jo tänä vuonna. Arvonta suoritetaan Kauniin elämän koulun Facebook-sivuilla syyskuun 22. päivä! Osallistu tästä –> 🙂 Kauniin elämän koulu – arvonta

Hyvinvointivalmennus - Seinäjoki

Lotta Lahti <3