Johtuuko säntäily kiireestä vai kiire säntäilystä – kuinka hallitset aikaasi?

Mihin sinun aikasi kuluu?

Tuntuuko sinusta, että koko ajan on kiire? Otat ovella juoksuaskelia ja avaat turvavyön ennen kuin auto on pysähtynyt. Kaasutat punaisiin valoihin ja luet sähköposteja ruokatunnilla. Touhuat menemään, mutta päivän päätteeksi et tiedä mitä kaikkea sait aikaan.

Huomaatko käyttäväsi näitä lauseita usein?

  • En vaan ehtinyt lenkille.
  • Minua ahdistaa kun on koko ajan niin kiire.
  • Tehtävät kasaantuvat, enkä saa niitä tehtyä.
  • En tiedä mistä aloittaa.

On totta, että joskus on kiire. Ajoittain koettu kiire laittaa asioihin vauhtia ja elämässä on tekemisen meininkinä. Kiire ei kuitenkaan voi olla jatkuva olotila. Tämän vuoksi on hyvä lähteä pohtimaan mistä kiire johtuu? Oletko haukannut elämässäsi enemmän kuin jaksat purra vai olisiko asioiden arvottamisessa ja ajanhallinnassa kehitettävää?

Ilman selkeitä tavoitteita, et osaa hallita aikaasi

Jos heräät joka aamu ilman suunnilleen selkeää visiota, mitä sinä päivänä teet, elämäsi voi tuntua kaaokselta. Et tiedä oikein mitä tehdä tai mistä aloittaa. Sinun kannattaa palastella päivä niin, että jokaisella päivällä on selkeä tavoite. Ainakin arkipäivinä.

Töissä on tärkeää, että teet tavoitteita päivällesi. Työssä on tärkeä johtaa itseään. Hallitsematon kiire töissä heikentää työssäjaksamista ja työhyvinvointia. Monesti kiire ei ole niin paha, kuin luulet. Saat hallinnan tunnetta, kun otat vastuun itsesi johtamisesta. Ole kalenterisi herra. Varaa aikaa tekemättömille töille ja karsi turhuudet pois.

Suunnittele aina työpäiväsi etukäteen ja tee listaa paitsi tekemättömistä töistä myös tehdyistä töistä.

Työviikon päätteeksi tee kaksi listaa

1. Ensi viikolla tehtävät asiat

2. Tällä viikolla tehdyt asiat

Näin pysyt kärryillä mitä sinun tulee tehdä, mutta näet myös konkreettisesti mitä kaikkea olet saanut aikaan. Muista kiittää itseäsi tehdystä työstä.

Ilman ennakointia et onnistu

Jos sinusta tuntuu, että et koskaan ehdi iltalenkille tai kuntosalille, koska sinulla on paljon muita asioita hoidettavana, on pysähdyttävä. Jos työpäivän jälkeen pitää hakea lapset, tehdä ruokaa ja syödä vielä, on sinun kehitettävä ennakointia tai asennettasi. Nuo asiat eivät voi olla liikunnan esteenä. Jos ruoanlaittoon kuluu niin paljon aikaa, että et ehdi liikkua, kuluu siihen liikaa aikaa.

Tee ruoka edellisenä päivänä ja pakkaa treenikassi valmiiksi eteiseen. Näin sinulla ei töiden jälkeen ole tekosyitä olla lähtemättä liikkumaan. Luota minuun, kiität itseäsi. Kun pääset liikunnan makuun, et halua enää lopettaa sitä. Harrasta sellaista liikuntaa, johon haluat mennä, ei sellaista jota on pakko tehdä.

Jätä aikaa myös olemiselle, kirjaa se kalenteriin, jos pakko

Myös hengailua pitää olla elämässä. Hengailu tulee olla rehellistä. Älä sen aikana mieti tekemättömiä asioita, vaan keskity siihen, että et tee mitään. Että et mieti mitään. On sinun tapasi rentoutua sitten meditaatio tai muotiblogien lukeminen, on tärkeintä, että se auttaa sinua keskittymään hetkeen. Sulkemaan mielestä kaiken muun.

Olemisen merkitystä ei pidä väheksyä. Silloin aivoillamme on enemmän tilaa luovuuteen. Silloin monesti myös solmut aukeavat. Oleminen palauttaa meitä ja nollaa stressitasojamme. Oleminen on myös hyödyllistä, jotta voit taas olla tehokas ja nokkela. Eli jos sinulla on ratkaistavia ongelmia, yritä lähteä liikkeelle olemisesta. Tiedän, että se on vaikeaa, mutta palkitsevaa.

Reflektoi omaa ajankäyttöäsi ajankäyttöympyrällä

On siis olemassa paljon keinoja, joilla tarkkailla omaa ajankäyttöä. Yksi hyvä keino laajempien kokonaisuuksien reflektointiin on ajankäyttöympyrä. Tee näin:

Ota esille kaksi A4 valkoista paperia ja piirrä molempiin kaksi isoa ympyräää. Kirjoita toisen yläpuolelle ”näin on” ja toisen yläpuolelle ”näin haluan olla”

Sitten jaottele ympyrä sen mukaan, mihin aikasi vuorokaudessa kuluu

  1. nukkuminen
  2. ruokailu
  3. työt ja kotityöt
  4. vapaa-aika, harrastukset ja minä itse
  5. sosiaaliset suhteet ja perhe

Tarkastele sitten omia ajankäyttöympyroitäsi. Ovatko ne aivan erilaiset? Onko toiveajankäyttöympyräsi aivan erilainen kuin tämänhetkinen tilanteesi? Mitä voisit asialle tehdä? Kuinka nukkua enemmän? Kuinka järjestää itselle omaa aikaa?

Tämä on usein silmiäavaava harjoitus.

Pitäisikö suhdetta aikaan muuttaa?

Miksi kello on meille nykyään ainut mittari? Miksi kello on ahdistava ja vilkuilemme sitä jatkuvasti? Miksi aika juoksee meitä nopeammin?

Entä jos muuttaisimme suhtautumista aikaan, niin, että siitä tulisikin ystävä eikä vihollinen. Monen suusta kuulee nykyään; ”Kunpa päivässä olisi enemmän tunteja, niin saisin kaiken tehtyä.” Tämä on oikeastaan aika kamalaa. Aika on sellainen asia, jota emme saa lisää. Tekojamme voimme muuttaa.

Entä jos ajattelisimmekin aamulla, että ihanaa, tänäänkin minulla on koko päivä aikaa elää omaa elämääni ja tehdä asioita joista nautin. Kaikki päivät eivät ole tietenkään ihania. Mutta, jos heti aamulla herättyäsi tuskailet, että aika on sinua vastaan, on jotain muutettava omassa elämässä.

Keskity

Keskittyminen on yksi tehokas keino hallita omaa aikaa. Maailmamme on muuttunut sellaiseksi, että koko ajan ärsykkeitä tulee joka puolelta. Tietokoneet, puhelimet, sosiaalinen media, whatsapp-ryhmät, avokonttorit, kotona työskentely lasten kanssa jne. Pysähtyminen ja keskittyminen on tänä päivänä monille meistä äärimmäisen haastavaa.

Ajatus harhailee helposti, kun mielessä on sata asiaa ja puhelin piippaa pöydällä. Olisi niin kiva vilkaista facebookkia tai instaa onko siellä tapahtunut jotain. Jep, tätä elämä monien kohdalla on. Jotta keskittyminen olisi helpompaa ja työskentelysi tehokkaampaa, minimoi ärsykkeet. Laita puhelin äänettömälle laukkuusi tai sulje ainakin sovellusten äänet. Keskity vain yhteen asiaan kerrallaan. Älä yritä koko aikaa multitaskata.

Sano ei

Kaikkeen ei tarvitse pystyä eikä elämässä tarvitse tehdä kaikkea mihin pystyy, vaan sen mitä tarvitsee. Eli tee riittävästi. Tämä tarkoittaa sitä, että välillä on sanottava ei.

Priorisointi kuuluu keskeisesti ei-sanomisen harjoitteluun. Mitkä asiat ovat tärkeitä, ja mitkä vähemmän tärkeitä.

Tee yksinkertainen harjoitus:

  1. Kartoita tilanne. Ota A4 paperi ja kirjoita paperille kaikki asiat, jotka sinun täytyy tehdä ja sellaiset asiat, jotka vaativat aikaasi. Tämä lista kattaa niin työasiat kuin kaikki asiat vapaa-ajalla.
  2. Jaottele. A. Tee-heti-asiat. Eli sellaiset asiat, jotka voit tehdä heti. B. Asiat, joille en voi mitään. Siirrä ne sivuun mielestäsi. C. Asiat, joita en halua tehdä. Mieti onko sinun pakko tehdä niitä? D. Asiat, joista nautin ja joista on hyötyä. Hyvä, tee näitä enemmän. E. Omat ”aikasyöpöt” – mihin aikani kuluu huomaamattani.

Tällainen rehellisesti tehty lista konkretisoi sinulle omaa ajankäyttöäsi. Lisäksi se auttaa sinua päästämään irti sellaisista asioista, joille et voi mitään tai joita ei ole ihan pakko tehdä. Tarkastele listaa ja pyri lisäämään asioita lokeroon D. Asiat joista nautit ja joista on hyötyä. Eli sellaiset, jotka ovat merkityksellisiä ja tarkoituksenmukaisia. Lisäksi lokero A. on hyvä huomata. Tee sellaiset asiat heti, jotka voit niin ne eivät jää roikkumaan. On se sitten astianpesukoneen tyhjennys tai kokouskutsujen lähettäminen.

Lopuksi

Ajanhallinta on vaikeaa, mutta sitä voi harjoitella. Toivottavasti näistä oli sinulle jotain hyötyä! Puss!

Lotta Lahti <3